Yh­tei­söl­li­syys leimasi Pa­te­nie­meä

Pateniemi-seura julkasi Pateniemen historia -kirjasarjan ensimmäisen osan keskiviikkona. Kirja kertoo Pateniemen telakan ja sahan vaiheista vuosina 1857-1990.

Ensimmäinen osa Pateniemen saha-alueen historiasta kertoo telakan ja sahan vaiheet aina perustamisesta toiminnan lakkauttamiseen. Elävyyttä teokseen tuovat paikallisten asukkaiden ja sahatyöntekijöiden muistelmat.
Ensimmäinen osa Pateniemen saha-alueen historiasta kertoo telakan ja sahan vaiheet aina perustamisesta toiminnan lakkauttamiseen. Elävyyttä teokseen tuovat paikallisten asukkaiden ja sahatyöntekijöiden muistelmat.

Pateniemi-seura julkasi Pateniemen historia -kirjasarjan ensimmäisen osan keskiviikkona. Kirja kertoo Pateniemen telakan ja sahan vaiheista vuosina 1857-1990.

Kirjassa nousee esiin alueella vallinnut vahva yhteishenki. Lastaustoiminnan ollessa kuumimmillaan 1930-luvulla sahalla oli 1 500 työntekijää. "Nykyään ei yhdessä pisteessä ole koskaan niin monta työntekijää kerralla töissä", kirjan toimittanut Mauno Hiltunen Pateniemi-seurasta sanoo.

Yhteisöllisyys tulee ilmi myös väkevässä sosiaalisessa elämässä. Sen saavutuksina muistetaan erityislaatuinen sahapalokunta sekä 1950-luvun alussa rakennettu Honkapirtti, joka edelleen kokoaa pateniemeläisiä erilaisiin tilaisuuksiin.

"Tuolloin vallinnut tiivis yhteisötunne on nykyään hukassa", alueen historiaa tutkinut filosofian maisteri Pasi Laukka toteaa.

Kirja pohjautuu Laukan tekemään pro gradu -tutkielmaan Laivoista lankkuihin, Pateniemen sahan historia. Muita kirjoittajia ovat Esko Hankkila ja Tuomo Metsäranta. Osa aineistosta perustuu pateniemeläisten omiin muistelmiin saha-alueesta ja elämästä.

Teos kertoo, kuinka Pateniemen laivanrakennusvarvi syntyi Krimin sodan jälkeen vuonna 1857. Bergbomin kauppahuoneen suojissa laivanrakennus jatkui vuoteen 1874 saakka.

Saha-alueeksi Pateniemi muuttui vuonna 1873, kun yhtiössä haistettiin sahatavaran kysynnän olevan voimakkaassa kasvussa maailmanmarkkinoilla. 1900-luvulle tultaessa toimintojen tehostaminen ja kova kilpailu pakottivat Oulun alueen puutavarayhtiöt yhdistymään Uleå Oy:ksi. 1930-luvulla yhtiön kaikki sahatavarantuotanto keskitettiin Pateniemeen.

Kirjassa kerrotaan tuotannon laskeneen voimakkaasti vuosisadan puolessa välissä. Kun sahalla työskenteli 1960-luvulla tuhat ihmistä, oli työntekijämäärä 1980-luvun puolivälissä enää noin viidennes siitä.

Pateniemen saha siirtyi vuonna 1986 Veitsiluoto Oy:n haltuun, mutta se ei pystynyt elvyttämään toimintaa uuteen nousuun. Sahalaitos ajettiin alas vuonna 1990. "Alkuvaiheessa lopettamisuutinen oli valtava shokki ihmisille. Se oli samanlainen isku kuin Kemijärven sellutehtaan lakkauttaminen kemijärveläisille", Hiltunen kuvailee.

Pateniemen historiasta kertovalle kirjasarjalle luvataan jatkoa. Toinen osa tulee keskittymään henkilöhistoriaan ja elämään Pateniemen alueella. Kirjasarjan ensimmäistä osaa voi ostaa Pateniemen POP Oulu -pankin konttorista.

Ilmoita asiavirheestä