Yh­tei­söl­li­set työ­ti­lat ovat maail­mal­la iso trendi – Mu­hok­sel­la kunta tarjoaa tilan ve­loi­tuk­set­ta käyt­töön

Muhoksen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Marika Kumpulainen tekee mielellään töitään Kummassa, koska hän pitää verkostoitumista hyvin tärkeänä. Takana Muhoksen elinvoimakoordinaattori Asko Lampinen ja yrittäjä Jani Huotari.

Kuva: Jukka Leinonen

Yrittäjät Marika Kumpulainen ja Jani Huotari sekä Muhoksen kunnan elinvoimakoordinaattori Asko Lampinen esittelevät iloisina Muhoksen kunnantalon siipeä, jossa on iso kahvio, toimistohuoneita ja neuvotteluhuone. Tämä on Kumma, yhteisöllinen työtila, joka on avoin kaikille työnteko-, neuvottelu- tai kokoontumistilaa tarvitseville.

Isommissa kaupungeissa yhteisöllisistä työtiloista on tullut bisnestä, mutta Kummaa esittelevä kolmikko arvelee Muhosta edelläkävijäksi siinä, että kunta antaa tilat veloituksetta käyttöön. Kumman hallinnoinnista ja käytännön asioista vastaa Muhoksen yrittäjäyhdistys.

Kummaan voi kävellä sisään ja ryhtyä työskentelemään. Neuvottelutilan voi varata käyttöönsä etukäteen.

– Yrittäjäyhdistyksen toimisto on täällä ja pyrimme siihen, että meiltä on täällä aina joku tekemässä omia töitään ja samalla tarvittaessa vastaamassa kysymyksiin ja antamassa apua, kertoo Kumpulainen, Muhoksen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja.

Käytännössä paikalla on useimmiten Kumpulainen, joka työskentelee yrittäjänä myynti- ja markkinointialalla.

– Työni on sellaista, että pystyn pääsääntöisesti tekemään töitä täällä. Jonkin verran työskentelen myös kotona etänä ja asiakkaitten luona.

Yhteisöllisten työtilojen tarve liittyy kahteen isoon muutostrendiin. Ensimmäinen on työnteon tapojen muutos: kaikki työ ei ole aikaan ja paikkaan sidottua, mikä mahdollistaa työskentelyn niin etänä kotona, matkoilla, hotelleissa, asiakkaan tai yhteistyökumppanin tiloissa, missä vain.

– Eurooppalaisen työssäolotutkimuksen mukaan olemme Euroopan kärjessä monipaikkaisessa työskentelyssä. Jopa 45 prosenttia suomalaisista työskentelee myös muualla kuin omassa päätoimipaikassaan. Tämä on selkeä muutos-trendi, joka liittyy teknologian hyödyntämiseen ja työn digitalisoitumiseen, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki.

Toinen muutostrendi liittyy työsuhteisiin. Palkkatyön sijaan yhä useampi tienaa elantonsa yksinyrittäjänä, pienyrittäjänä, start up -yrittäjänä, itsensätyöllistäjänä, freelancerina. Muuttunut työ vaatii uudenlaisia tilaratkaisuja.

– Ei välttämättä haluta työskennellä yksin kotona tai kahvilan hälyssä. Tärkeitä motiiveja yhteisöllisille työtiloille on halu tavata ihmisiä, luoda sosiaalisia kontakteja, ylläpitää verkostoja. Kun on osa verkostoa, voi saada ammatillistakin tukea ja apua, Ruohomäki kertoo.

Yliopistolehtori Anni Paalumäki Turun yliopiston Johtamisen ja yrittäjyyden laitoksesta kertoo, että tutkimusrintamalla on alettu puhua tietotyön kolmannesta aallosta.

Ensimmäinen aalto olivat yksinäiset keikkatyöntekijät. Seuraava oli yritysten työntekijät, jotka pitkälti työskentelivät etänä. Syynä oli paitsi tilakustannusten säästö, myös ympäristökysymykset, on haluttu välttää ja vähentää turhaa matkustelemista.

Yhteistilat ovat kolmas aalto, joka on nyt voimistumassa.

– On huomattu, mitä pulmia yksin työskentelemiseen liittyy: kokemus eristäytymisestä, sosiaalisen yhteisön puute ja etääntyminen omasta työyhteisöstä. Yhteistiloissa tavoitellaan perinteiseen, omaan työyhteisöön kuulumisen hyviä puolia ja kotona työskentelyyn liittyvää autonomian tunnetta ja joustavuutta.

Paalumäki kertoo yhdysvaltalaisen tutkijan kirjoituksesta, jonka mukaan jotkut yritykset ovat suositelleet työntekijöilleen yhteisöllisiä työtiloja.

– On esimerkiksi tuotu esille, että jo pelkkä työympäristön vaihdos tuottaa uusia ideoita ja innovatiivisuutta. On tutkimusnäyttöä siitä, että ihmisten innostus ja työhyvinvointi ovat yhteiskäyttötiloissa korkealla tasolla.

Paalumäen mukaan tutkimukset viittaavat myös siihen, että ihmiset kokevat pystyvänsä hallitsemaan ja rajaamaan työnsä paremmin yhteistiloissa kuin kotona työskennellessään.

Samanlaiset teemat olivat mielessä myös Muhoksella, kun siellä ryhdyttiin pari vuotta sitten pallottelemaan ideaa yhteisöllisestä työtilasta. Läppärin kanssa kirjastossa tai kahvilassa työskentelevä on tuttu näky Muhoksellakin.

Fysioterapia- ja kuntosaliyrittäjä Jani Huotari on jo löytänyt Kummalle käyttöä. Hän toteaa, että harvassa pienyrityksessä on neuvotteluhuoneita. Sellaiset tilat puuttuvat hänenkin yrityksestään.

– Tänne voin esimerkiksi tulla pitämään neuvottelun jonkun Etelä-Suomesta tulevan myyntimiehen kanssa. Ei ole helpompaa tapaamispaikkaa kuin sanoa, että tule kunnantalolle.

Huotari sanoo myös, ettei hänellä ole ollut oikein paikkaa, missä keskittyä tekemään yritystoimintaan liittyviä toimistotöitä. Hän pitää oman jaksamisenkin kannalta tärkeänä, ettei tuo töitä kotiin.

– Sitten yrittäjä aina kaipaa, toimialasta riippumatta, verkostoa ympärilleen. Samoissa tiloissa kun on yhtä aikaa, on mukavaa, kun voi vain huikata ja kysyä asioista.

Kolmikko uskoo, että tila antaa Muhoksella entistä paremmat edellytykset verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen.

Kun Kummassa vietettiin avajaisia elokuun lopussa, vieraina oli myös luottamushenkilöitä lähikunnista. Lampisen mukaan idea kiinnosti kovasti. Kuntien hallinnoista on vähennetty paljon työntekijöitä viime vuosikymmeninä, joten monesta kunnantalosta löytyy hyvinkin tilaa. Vaala tarttui Muhoksen malliin heti.

– Meillä on kunnantalolla tähän sopiva tila, josta yhdessä Vaalan Yrittäjien kanssa teemme yhteisöllisen työtilan / etätyötilan vapaasti kaikkien halukkaiden käytettäväksi. Tavoitteena on saada tila kunnostettua, sisustettua ja avattua tämän vuoden puolella, kertoo Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila sähköpostissa.