Kiinnostus yhteismetsiä kohtaan kasvaa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomeen on perustettu lähivuosien aikana muutamia uusia yhteismetsiä ja jo olemassa oleviin yhteismetsiin on liittynyt uusia osakkaita. Aiemmin niiden määrä on pysytellyt kuta kuinkin samalla tasolla. Kiinnostuksen kasvu ei näy vielä tilastoissa, mutta ministeriön mukaan selvä käänne on kuitenkin havaittavissa.
Ministeriön metsäosaston apulaisosastopäällikkö Pentti Lähteenohja kertoo, että yhteismetsätalous on valtion kannalta edullinen ratkaisu. Se on suunnitelmallista ja tehokasta metsätaloutta, johon valtion ei juuri tarvitse puuttua. Myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK suhtautuu yhteismetsiin positiivisesti.
"Ne pistävät puuta aktiivisesti liikkeelle ja huolehtivat ammattitaitoisesti metsän hyvinvoinnista. Metsävarat tulee niiden avulla hyödynnettyä monipuolisesti", MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola selittää.
Pentti Lähteenojan mukaan kiinnostus yhteismetsiin heräsi pitkälti vuoden 2003 yhteismetsälain myötä. Se vapautti yhteismetsäosuuskaupan ja yksinkertaisti yhteismetsän perustamista. Myös liittymisestä aiheutuvat maksut poistuivat.
Hän kertoo, että metsänomistajia kiehtoo yhteismetsässä etenkin sen vaivattomuus. Yhteismetsästä saadaan myös keskimäärin parempaa tuloa kuin yksityismetsistä. Yhteismetsät myyvät usein kerralla suurempia määriä puita, jolloin niistä saadaan parempi hinta. Yhteismetsän nettotuloverotus on lisäksi hieman keveämpää kuin yksityismetsän verotus.
Hänen mukaansa yhteismetsä ei kuitenkaan ole välttämättä paras mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi heille, joilla on voimakas tunneside metsäänsä. Liittyminen on nimittäin peruuttamaton toimi, joten omaa tilaa ei pysty enää myöhemmin irrottamaan yhteismetsästä.
Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Lasse Lahtinen kertoo, että se seuraa yhteismetsäkiinnostuksen kehittymistä rauhallisena. Yhteismetsään ei tällä haavaa oteta kokonaan ulkopuolisia metsänomistajia. Osakkaaksi pääsee pääosin ostamalla tilan, jossa on jo valmiiksi osuus yhteismetsästä.
"Haluamme katsoa, ettei leviäminen mene mahdottomaksi", hän selittää.
Sallan yhteismetsä puolestaan ottaa vastaan täysin ulkopuolisiakin tulokkaita. Yhteismetsän toiminnanjohtajan Tapio Sinkkilän mukaan se myös markkinoi liittymismahdollisuutta Ruotsia myöten.
Yksi tilaisuuteen tarttuneista on Teuvo Luusua. Hän liitti Varvikossa Kaakkois-Lapissa sijaitsevan noin 70 hehtaarin tilansa Sallan yhteismetsään noin vuosi sitten.
"Palsta sijaitsi kaukana ja se oli vähän huonossa kunnossa. Taimikko ei olisi tuottanut aivan heti voittoa", hän perustelee liittymistään ja sanoo olevansa tyytyväinen päätökseen. Tuottoakin on tilille jo tullut.
