Metsänomistajia Suomessa riittää, mutta yhteismetsät ovat vielä harvinainen juttu. Koko maasta löytyy hieman yli 160 yhteismetsää, joiden omistuksessa oli helmikuun alussa metsää 534?000 hehtaaria.
Yhteismetsien koko vaihtelee 20 hehtaarista aina Kuusamon yhteismetsän lähes 85?000 hehtaariin. Yhteismetsillä on noin 18?000 osakasta ja niiden hallussa on 3,9 prosenttia Suomen metsistä.
--?Yhteismetsä on hyvä tapa estää metsien pirstaloituminen. Viime vuonna uusia yhteismetsiä perustettiin yhdeksän. Tälle vuodelle tavoitteena on saada 30 uutta yhteismetsää, Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Heikki Seppänen kertoo.
Suomessa perinteisiä yhteismetsiä edustavat asutus- tai isojakolainsäädännön perusteella luodut yhteismetsät. Viime vuosina uusia yhteismetsiä on perustettu esimerkiksi perinnönjaon sijaan suvun yhteismetsiksi ja myös sijoittajien perustamia yhteismetsiä löytyy. Yhteismetsä muodostetaan kiinteistötoimituksessa. Yhteismetsän muodostamistoimituksesta aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista.
Vaihtoehto lohkomiselle
Perinnönjako on tyypillinen tilanne, jossa metsätiloja pistetään pienempiin osiin. Mummo-vainajan takametsistä kun jokainen haluaa oman siivunsa.
--?Suvun yhteismetsä helpottaa sukupolvenvaihdosta ja perinnönjakoa. Yhteismetsässä erimielisyydet voidaan ratkaista äänestämällä, toisin kuin kuolinpesässä tai yhtymässä. Kaikkiaan suvun metsänomistuksesta muodostuu tätä kautta pysyvää ja vakaata, toteaa metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksesta.
Pelkkää auringonpaistetta ja runsaita vuosikasvuja ei yhteismetsän omistuskaan mukanaan tuo.
Suuremman rahantarpeen äkkinäinen tyydyttäminen ei onnistu kuten ikioman metsän kanssa toimiessa, sillä hakkuutulot jakaantuvat useamman omistajan kesken.
Osakkaalla ei ole erityistä oikeutta omaan metsään ja omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun otto on rajoitettua. Sopimukseen voidaan toki kirjata osakkaan oikeus hakkuutähteiden, joulukuusen, saunavihtojen ja juhannuskoivujen hakemiseen.