Yhteismetsä voisi olla keino lisätä aktiivista toimintaa pirstoutuvissa metsissä. Yhteismetsä on metsätilojen yhteenliittymä, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja luovuttaa metsäpalstansa osaksi metsäyritystä, joka voi myydä metsää tasaisemmin kuin yksityinen metsänomistaja.
Metsänmyynnistä saatavat tulot jyvitetään yhteismetsän omistajille. Puunmyyntituloja kertyy siis tasaisesti silloin tällöin, mutta toisaalta suuria yksittäisiä myyntipotteja ei ole yhteismetsän osakkaille tiedossa.
Metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta kertoo, että kiinnostus yhteismetsiä kohtaan on lisääntynyt, mutta vaihtoehdosta ei vieläkään tiedetä tarpeeksi.
Aiemmin yhteismetsiä on perustettu viranomaistoimintana, mutta nykyään niitä voivat perustaa metsänomistajat omasta aloitteestaan.
Selvitysten mukaan 10-20 prosenttia metsänomistajista olisi kiinnostunut yhteismetsään liittymisestä. "Se ei kuulosta paljolta, mutta Pohjois-Pohjanmaallakin on lähes 30 000 metsänomistajaa", Heikkinen sanoo. Tämä tarkoittaisi, että 6 000 metsänomistajaa olisi asiasta kiinnostunut.
Uusien yhteismetsien perustamista on lainsäädännöllä helpotettu ja lainsäädännöllistä valvontaa vähennetty. Sillä pyritään tukemaan vapaaehtoisten yhteismetsien perustamista.
Suvun yhteismetsät kiinnostavat
Suvun yhteismetsiin tuntuu olevan kiinnostusta. Heikkisen mukaan tällaisia onkin alettu perustaa.
Forssan tietämillä Mustialassa on perustettu myös sijoittajien yhteismetsä. Sijoittajat ovat sijoittaneet alkupääoman, jolla on ostettu metsää vajaat 200 hehtaaria.
Metsää pitäisi yhteismetsässä olla vähintään 100 hehtaaria, ehkäpä enemmänkin. Jos metsää on vain muutama kymmenen hehtaari, hallinnointi tulee tapahtumiin nähden suhteellisesti ottaen turhan työlääksi. Tilinpäätökset ynnä muut pitää tehdä."Yhteismetsän toimintaa voi verrata taloyhtiön toimintaan, eli se on järjestäytynyttä", Heikkinen sanoo.
Etelä-Suomessa 100 hehtaaria on toisaalta puuntuotannoltaan jo oikein hyvää aluetta. Osakasmetsien ei ole pakko olla aivan lähekkäin.
Prosessi ei ole Heikkisen mielestä sinänsä monimutkainen. Hän myöntää kuitenkin, että esimerkiksi netistä löytyvä tieto yhteismetsistä ei ole kaikkein helppotajuisinta sellaiselle, joka ei asiasta mitään tiedä. "Tässä on haastetta neuvonnalle", hän sanoo.
Yhteismetsän jäsenyydellä on veroetuja, ja osakkuus yhteismetsässä tekee metsäomaisuuden siirron perillisille selkeäksi.
Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole mitään julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita. Yhteismetsässä voi myös niin halutessaan osallistua aktiivisesti metsäasioiden hoitoon hoitokunnan jäsenenä tai toimitsijana.
Liittyminen yhteismetsään vaatii pohdintaa
Yhteismetsään voi myös liittyä uusia osakkaita, jolloin liittyjälle annetaan tiluksiaan vastaava osuus yhteismetsään. Yhteismetsä voi ostaa lisämaata myös tavallisella kiinteistökaupalla.
Liittyvän tilan osuus yhteismetsään lasketaan yleensä tilan ja yhteismetsän arvojen suhteesta. Metsäkeskuksen selvityksen mukaan hankaluutena on määrittää yhteismetsän arvo , koska yhteismetsillä on yleensä huomattavasti muitakin arvoja kuin pelkkä metsän arvo.
Joillakin yhteismetsillä on jo aktiivinen liittymispolitiikka. Pohjois-Pohjanmaalla on 21 yhteismetsää. Kahta lukuunottamatta ne eivät kuitenkaan ole olleet kiinnostuneita laajentumaan.
Ideavaiheessa on Heikkisen mukaan sellainenkin ajatus, että kunnat tai seurakunnat voisi muuttaa metsänsä yhteismetsiksi, joista myytäisiin osuuksia.