Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hartaasti ajamaa yhteiskuntasopimusta talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi ei saada aikaan.
Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa Kesärannassa olevansa äärimmäisen pettynyt, sillä prosessissa ei löytynyt sitoutumista yhteiseen maaliin.
– Kaikki kivet käännettiin. Olen äärimmäisen pettynyt, Sipilä sanoi tavattuaan työmarkkinajohtajat.
Sipilä kertoi, että hallitus alkaa heti perjantaina laatia suunnitelmaa vaihtoehtoisista keinoista. Tavoitteena on, ettei yhteiskuntasopimuksen vaihtoehdoksi aiemmin kaavailtuihin lisäleikkauksiin ja -veronkorotuksiin tarvitsisi turvautua.
Sipilä ei kuitenkaan eritellyt mahdollisia keinoja vaan sanoi, että niistä kerrotaan muutaman viikon kuluessa. Hänen mukaansa hallitus arvioi keväällä 2017, miten hyvin näillä keinoilla päästään hallitusohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja pystytään välttämään lisäsäästöt.
Myös muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat, perussuomalaisten Timo Soini ja kokoomuksen Alexander Stubb, sanoivat olevansa erittäin pettyneitä yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen.
SAK: Muiden asettama tavoite ei käynyt
Käytännössä yhteiskuntasopimus kaatui kiistaan prosenttitavoitteesta. Hallitus oli asettanut yhteiskuntasopimuksen tavoitteeksi yksikkötyökustannusten alentamisen vähintään viidellä prosentilla Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.
Suurin palkansaajajärjestö SAK ilmoitti jo hyvissä ajoin vastustavansa prosenttitavoitteen asettamista tässä vaiheessa.
– SAK:lla oli selkeä näkemys, ettei se lähde neuvottelupöytään, jossa toiset asettavat tavoitteen, puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi tiedotustilaisuudessa neuvottelujen päätyttyä.
Hänen mukaansa SAK oli kuitenkin valmis hakemaan työllisyyttä ja kasvua.
Muissa palkansaajajärjestöissä suhtauduttiin prosenttitavoitteeseen avoimemmin, ja Akava ilmoitti suoraan olleensa jo lähtökuopissa varsinaisiin neuvotteluihin.
– Yhteiskuntasopimus oli sellaisessa asennossa, että Akavan hallitus olisi voinut päättää neuvottelujen aloittamisesta. Olen pettynyt, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi Twitterissä.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi olevansa pettynyt muttei yllättynyt neuvottelujen kaatumisesta. Hänen mukaansa yritystä vaikeuttivat sekä kunnianhimoinen tavoite että työnantajien passiivisuus.
EK: Suomen kehitys on hälyttävää
Työnantajapuolta edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) piti yhteiskuntasopimuksen kaatumista suurena tappiona suomalaisille ja Suomelle. Puheenjohtaja Matti Alahuhta sanoi tiedotteessa, että Suomen kehityksen olevan hälyttävää, sillä talouden kuntoon saaminen kaipaa pikaisia toimia.
Jos hallituksen kaavailemiin lisäsäästöihin vielä päädyttäisiin, niiden toteutuminen söisi taas omalta osaltaan Suomen talouskasvua ja työllisyyttä, arvioivat STT:n haastattelemat talousasiantuntijat. Hallitus on aiemmin sanonut toteuttavansa noin 1,5 miljardin euron ehdolliset lisäsäästöt ja veronkorotukset, jos yhteiskuntasopimus ei toteudu toivotulla tavalla.
– Leikkauksilla on aina taloutta hidastava vaikutus sekä kielteinen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen, arvioi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen päivällä.