Yh­teis­kun­ta­so­pi­muk­sen esit­te­lyn lyk­kään­ty­mi­nen ei yl­lät­tä­nyt

Yhteiskuntasopimuksen esittelyn viivästyminen hallitusohjelman aikarajasta ei tullut yllätyksenä työmarkkinajärjestöille.

Sopimuksen esittely työmarkkinajärjestöille siirtyi maanantaihin, jolloin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaa työmarkkinajärjestöjen johtajat.
Sopimuksen esittely työmarkkinajärjestöille siirtyi maanantaihin, jolloin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaa työmarkkinajärjestöjen johtajat.
Kuva: Pekka Lassila

Yhteiskuntasopimuksen esittelyn viivästyminen hallitusohjelman aikarajasta ei tullut yllätyksenä työmarkkinajärjestöille. Sopimuksen esittely työmarkkinajärjestöille siirtyi maanantaihin, jolloin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaa työmarkkinajärjestöjen johtajat. Hallitusohjelman mukaan sopimus piti esitellä torstaihin mennessä.

Hallituksen paperissa ei uskota olevan suuria yllätyksiä. Siksi sen kanssa ei kiirehditty, arvioi korkeasti koulutettuja palkansaajia edustavan Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Luulen, että kyse on siitä, että hallitusohjelmateksti on suhteellisen selkeä, joten mitään uutta uutista ei ole, Fjäder sanoo.

Työmarkkinajärjestöillä on noin kolme viikkoa aikaa vastata esitykseen sopimuksen tavoitteista ja aikataulusta.

EK hakee lisää työaikaa

Yhteiskuntasopimuksessa hallitus yrittää löytää keinot, joilla alennettaisiin yksikkötyökustannuksia vähintään viidellä prosentilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää yhä kiinni työajan pidentämistavoitteestaan. Käytännössä työajan pidentäminen tarkoittaa palkkojen leikkaamista.

– Työajan pidentäminen on se keino, jolla yksikkötyökustannusten alentamista voidaan viedä eteenpäin. Ilman sitä viiden prosentin tavoite yksikkötyökustannusten alentamisesta ei toteudu, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi.

Palkansaajien puolella työajan pidentämiseen suhtaudutaan varauksellisesti. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK tuo omina ehdotuksinaan pöydälle ainakin muutosturvan, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet sekä yritysten vastuun irtisanomisissa.

– Ei ole mitään yksittäistä keinoa kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta näitä teemoja me nostamme, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo.

Kun hallitus maanantaina esittelee paperiaan järjestöille, Fjäder uskoo näkevänsä hallituksen tavoitteet yhteiskuntasopimukselle.

– Sen mukaan Suomen kilpailukykyä pitää parantaa joku tietty prosentti, jota mitataan sitten jossain vaiheessa, Fjäder arvioi.

– Joudumme vastaamaan, olemmeko valmiina parantamaan Suomen kilpailukykyä tietyllä prosenttimäärällä suhteessa Saksaan ja Ruotsiin, Fjäder sanoo.

Vastausaikaa kolme viikkoa

Kolmen viikon sisällä järjestöt päättävät, allekirjoittavatko ne yhteiskuntasopimuksen tavoitteet. Varsinainen yhteiskuntasopimus sovitaan ensi vuoden aikana. Häkämies, Lyly ja Fjäder pitävät aikataulua realistisena.

Yhteiskuntasopimusta on tarkoitus rakentaa selvitysmiehen avulla. Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että tehtävään noussee entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius.

– Ministereillä on kiireensä, joten hallituksen puolelta tarvitaan selvityshenkilö. Työmarkkinoilla on koneistonsa, joten me emme sinänsä tarvitse henkilöä, Lyly sanoo.

SAK:lle käyvät kaikki julkisuudessa liikkuneet nimet. Häkämies ei ota kantaa nimiin, koska "selvitysmiestä ei ole virallisesti kerrottu".

Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) eivät halunneet torstaina kommentoida yhteiskuntasopimuksen etenemistä. STT ei tavoittanut myöskään valtiosihteeri Paula Lehtomäkeä.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä