Lukijalta
Mielipide

Yhteiskuntamme ei kestä liian helposti syttyviä lakkoja

Hallituskriisi selätettiin, demokratia osoitti toimivuutensa, pöytä on puhdistettu, tästä on hyvä jatkaa.

Hallituskriisi selätettiin, demokratia osoitti toimivuutensa, pöytä on puhdistettu, tästä on hyvä jatkaa. Katseet on käännettävä työllisyyden hoitoon, koska se on kaikkein tärkeintä yhteiskuntamme toimivuuden kannalta. Uskon vakaasti hallituksen asettaman työllisyystavoitteen toteutumiseen vaalikauden loppuun mennessä.

Mielihyvällä on jälleen todettava, että olemme yhteistyökykyistä kansaa. Tästä on osoituksena nykyinen hallituksen kokoonpano. Tuskin mistään maailmankolkasta löytyy vastaavaa, poliittinen konsensus toimii.

Kuten havaitaan, työmarkkinoilla väännetään kättä niin palkoista kuin työehdoista, onpa saatu esimakua lakkotilanteistakin ja uhkia leijuu ilmassa. On valitettavaa ja maallemme erittäin vahingollista, jos työrauha alkaa rakoilla.

Ei ole kuin muutama vuosi kun olimme todella syvällä ja ahtaalla taloutemme pidossa, kuuluimme EU-maiden heikoimmassa asemassa olevien valtioiden joukkoon. Onneksi saimme pääministerin ja hallituksen, jotka käänsivät valtiolaivamme oikeaan suuntaa ja tässä onnistuttiin.

Mutta mitä nyt on tapahtumassa? Näen vaaran merkkejä työmarkkinoiden suunnalla, koska jotenkin vaikuttaa siltä, että tilannetaju yleisestä taloustilanteesta on katoamassa. Yhteiskuntamme ei kestä varsinkaan vientialojen työtaisteluita, tämän pitäisi vastuullisten työmarkkinajohtajien käsittää. Olen varma, että hallitustasolla tehdään kaikki voitava, vaikka neuvotteluosapuoli ei olekaan, jotta yhteiskuntarauha voitaisiin säilyttää.

"Näen vaaran merkkejä työmarkkinoiden suunnalla, koska jotenkin vaikuttaa siltä, että tilannetaju yleisestä taloustilanteesta on katoamassa."

Palkkarintamalla minkäänlaisiin kohtuuttomuuksiin ei ole varaa, tarkoitan tällä myös työrauhatilannetta. Varmaan iästäni (77) johtuu, että en alkuunkaan ymmärrä kinastelua kiky-tunneista. Ay-johtajat ovat saaneet kentänkin vauhkoontumaan omalla kiky-toiminnallaan. Ajatelkaapa, kysymyksessähän on aika mikä suurin piirtein menee ”huusissa” käydessä, päiväperiodilla mitaten, ei sen kummemmasta.

Tätä probleemaa pohtiessani ottaisin työntekijänä mieluimmin vähän enemmän liksaa ja jättäisin kiky-tunnit silleen. Näen tämän niin työntekijän kuin yhteiskunnankin kannalta järkevimmältä ratkaisulta.

Paikallinen sopiminen vääjäämättä valtaa tilaa työmarkkinakentällä, koska sen kautta saadaan palkkakehitys oikeisiin raameihin. Pitkässä juoksussa uskon sen olevan molempien osapuolten etu. Ymmärrän myös, että jonkinlainen perälautakin tarvitaan ja tästä sopiminen jäisi liittojen harteille.

Lomarahaleikkaus näyttää poistuvan kuvioista, mikä tässä työmarkkinatilanteessa on perusteltua, kuntien taloustilannekin kohentuisi. Julkisella sektorilla ei mielestäni pitäisi tavoitella kuuta taivaalta, koska kuntien taloustilanne on laajalti heikentynyt.

Postilakon aikaan katselin tv:stä selvitysmiehenä toimineen ministeri Lauri Ihalaisen haastattelua. Todella pettynyt mies, kun ei valmista syntynyt. Hukkaanhan ei kuitenkaan työ mennyt, kuten pian huomattiin.

Tästä haastattelusta vaikutelmaksi jäi, että työmarkkinat kaipaa kokonaiskoordinointia, koska hajanaisuus on laajalti vallalla. SAK:n ylin johto näyttää ulkopuolisen silmissä touhuavan sivuraiteella, onko pääliiton rooli palkkaneuvotteluissa jäänyt taka-alalle. Eikö tämä johtoporukka voisi ottaa työelämäkentässä koordinoijan tehtäväkenttää, jota Ihalainenkin peräänkuulutti.

Entisenä palkkatyöläisenä silmiini on pistänyt SAK:n hallitusrakenne. Eikö olisi sopivaa sovittaa pääliitolle vaikka koordinoijan päärooli, edellyttäen tietenkin, että sen hallitusta uudistettaisiin nykyaikaa vastaavaksi. Eli tämä hallitus noin 5–7 hengen porukaksi ja puheenjohtajalle laajat valtuudet ja kokonaiskoordinointi palkkaraameja myöten kuuluisi sen toimialaan.

Lopuksi koko yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä asia, työrauha. Jotakin uutta mekanismia tulisi kehitellä, että turhanpäiväisistä lakoista päästäisiin. Ei ole oikein, että jokin avainliitto alkaa rettelöimään ja saa sillä aikaan yhteiskunnalle suurta vahinkoa. Yhteiskuntamme ei kestä liian helposti syttyviä lakkoja, tämä pitää näiden toimeenpanemisesta vastuussa olevien käsittää.

Esko Leskelä

Kuusamo

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.