Miltä tämä kuulostaa: yhteiset talviolympialaiset Norjan, Ruotsin ja Suomen kalottialueella?
Kuulostaako se hullulta vai rohkealta? Haihattelulta vai innostavalta idealta?
Ainakin idea on olemassa. Tromssalainen Kjell Kolbeinsen havahtui, kun hän näki Kansainvälisen Olympiakomitean presidentin Thomas Bachin yhteenvedon Pyeongchangin olympialaisten jälkeen.
– Tulevaisuudessa niiden valtioiden pitäisi järjestää kisat, joilla on enemmän tekemistä talviurheilun kanssa. Ajattelin, että hyvä idea: miksi emme järjestäisi talviolympialaisia Pohjois-Norjassa, Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa? Voimme järjestää kisat ilman valtavaa rahan kuluttamista, Kolbeinsen pohjustaa.
Hän on tunnettu persoona Pohjois-Norjassa. Eläköitynyt pankin viestintäjohtaja on myös miljardööri Trond Mohnin hyvä ystävä. Mohn on rahoittanut pohjoista sadoilla miljoonilla kruunuilla ja Kolbeinsein on ollut hänen oikea kätensä alueella.
Kolbeinsen huomauttaa, että oletuksena ei ole hamuta Mohnilta rahaa mahdollista olympiahakua varten.
Kestävän kehityksen olympialaisista on puhuttu paljon, mutta esimerkiksi seuraavat talvikisat Pekingissä ovat luonteeltaan kaikkea muuta kuin kestävät. 2026 isäntäkaupunki valitaan ensi vuonna. Kolbeinsen hakee vastakaikua ajatukselle, että vuoden 2030 talviolympialaiset voitaisiin järjestää pohjoisessa.
Ilmastonmuutoksen edetessä esimerkiksi takuuta luonnonlumesta on harvassa paikassa.
– Ihmiset kysyvät: mikä on sitten olympiakaupunki? Yksi kaupunki Norjassa, yksi Ruotsissa, yksi Suomessa. Koko kalotin välillä on jo nyt hyvä kommunikaatio ja paljon infrastruktuuria valmiina.
Toistaiseksi Kolbeinsenillä on lähinnä vain idea. Hänellä ei ole vielä konkreettista ehdotusta mahdollisista kisapaikoista. Kolbeinsen on esitellyt ideansa esimerkiksi FIS:n mäkihypyn kilpailunjohtaja Walter Hoferille.
Kalotin määritelmä on viitteellinen. Kolbeinsen puhuu Pohjois-Norjan Altan lisäksi esimerkiksi Östersundin ampumahiihdosta tai Oulun jääkiekosta.
Mikä on seuraava askel, jotta idea saisi lihaa luiden ympärille?
– Toivon, että voimme luoda organisaation. Minun pitää mennä myös Osloon ja puhua ministerille.
Norja, jos mikä, on talviurheilumaa, mutta talviolympialaisia siellä ei ole ollut sitten vuoden 1994 Lillehammerin kisojen, vaikka edellytykset järjestämiselle olisivat monin tavoin paremmat kuin missään muualla.
Tromssa, Oslo ja Trondheim kävivät vuonna 2007 maan sisäisen kamppailun 2018 talviolympialaisten hausta. Tromssan ja Oslon ratkaiseva äänestys päättyi tasatulokseen 6–6, mutta puheenjohtajan ääni ratkaisi voiton pohjoiseen.
Lokakuussa 2008 Tromssa kuitenkin keskeytti hakunsa. Kustannukset koettiin liian suuriksi, eikä haulla ollut riittävää kansalaisten tukea.
– Se oli poliittinen kysymys Norjassa. Se, mitä meiltä Pohjois-Norjassa puuttui, oli valtiollinen takuu organisaatiolle, Kolbeinsen sanoo.
Aika näyttää, saako ajatus vuoden 2030 olympialaisista pohjoisessa siipiä allensa.
– Mielestäni meidän pitää yleisesti aloittaa tästä keskustelu nyt.
