Yh­tei­set talkoot vä­ki­val­taa vastaan

Pudasjärven poliisi ja kaupunki ovat tiivistämässä yhteistyötään kamppailussa väkivaltarikollisuutta vastaan. Asukaslukuun suhteutettuna Pudasjärvellä tehdään törkeitä väkivaltarikoksia ylivoimaisesti eniten Oulun läänissä. Koko maan tilastoissakin Pudasjärvi on hyvin korkealla sijalla.

Kaupunginjohtaja Pauli Harju, ylikonstaapeli Jari Pakarinen, poliisipäällikkö Arto Karnaranta ja ylikonstaapeli Jukka Puro sanovat Pudasjärven olevan yhtä rauhallinen kuin mikä tahansa pikku kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla.
Kaupunginjohtaja Pauli Harju, ylikonstaapeli Jari Pakarinen, poliisipäällikkö Arto Karnaranta ja ylikonstaapeli Jukka Puro sanovat Pudasjärven olevan yhtä rauhallinen kuin mikä tahansa pikku kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla.
Kuva: Tapio Tommi

Pudasjärven poliisi ja kaupunki ovat tiivistämässä yhteistyötään kamppailussa väkivaltarikollisuutta vastaan. Asukaslukuun suhteutettuna Pudasjärvellä tehdään törkeitä väkivaltarikoksia ylivoimaisesti eniten Oulun läänissä. Koko maan tilastoissakin Pudasjärvi on hyvin korkealla sijalla.

Poliisipäällikkö Arto Karnaranta ja kaupunginjohtaja Pauli Harju myöntävät, että tehtävä ei ole helppo, eikä tuloksia ole odotettavissa välittömästi.

"Jos tähän olisi olemassa jokin ihmelääke, sitä olisi varmasti jo käytetty", Karnaranta sanoo.

Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikokset noudattavat Pudasjärvellä tyypillistä suomalaista kaavaa. Puukko heilahtaa yleensä yksityisasunnossa, johon toisilleen tuttu syrjäytyneiden miesten joukko on kokoontunut ryypiskelemään.

"Väkivalta on suhteellisen pienen ja marginaalisen ryhmän keskinäinen tapa hoitaa riitojaan", Karnaranta sanoo.

Katuväkivalta ei ole ongelma Pudasjärvellä. Kaupungilla voi kävellä rauhassa.

Pudasjärven torilla ostoksiaan tekevä eläkeläinen Yrjö Kaarre sanoo asuneensa Pudasjärvellä yli 40 vuotta eikä ole tänä aikana kokenut kertaakaan väkivaltaa tai sen uhkaa.

"Koskaan en ole turpiini saanut", Kaarre sanoo.



Nuoret tärkein kohde


Peruskouluikäisten nuorten syrjäytymisen estäminen on poliisin ja kaupungin yhteistyön tärkein tavoite. Kaupunki on tehnyt työtä sen eteen jo useamman vuoden.

Kaupunginjohtaja Pauli Harju sanoo tuloksia hyviksi. Hänen mielestään yksi tärkeimmistä mittareista on peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittuminen jatkokoulutukseen.

"Kun vielä kymmenen vuotta sitten jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäi noin kymmenen prosenttia nuorista niin nykyään heidän määränsä on enää yksi prosentti. Huikea parannus", Harju sanoo.

Peruskoulun jälkeen tyhjän päälle jäävät nuoret ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Nuorten syrjäytymisen estäminen on keskeinen tavoite myös valtakunnallisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

"Meillä on hyvät syyt uskoa, että väkivaltarikollisuus vähenee tulevaisuudessa. Pudasjärvinen nuoriso on ihan hyvää", poliisipäällikkö Arto Karnaranta sanoo.



Miksi Pudasjärvellä?


Sekä Karnaranta että Harju sanovat pohtineensa usein, miksi Pudasjärvellä tehdään törkeitä väkivaltarikoksia enemmän kuin sosiaalisilta ja taloudellisilta taustoiltaan vastaavissa naapurikunnissa.

"Kysymykseen ei ole saatu vastausta. Toisaalta sekin ihmetyttää, miksi Pudasjärvellä tehdään lievempiä väkivaltarikoksia vähemmän kuin monessa muussa kunnassa, esimerkiksi Kuusamossa", Karnaranta sanoo.

Törkeään väkivaltaan syyllistyneiden profiili on poliisille tuttu. He ovat yli 30-vuotiaita miehiä, joilla on takanaan useita vankilavuosia. Naisten väkivalta ei poikkea Pudasjärvellä maan keskitasosta.

Vuosina 2000-2005 Pudasjärvellä kirjattiin 85 törkeää väkivaltarikosta, muun muassa murhia, tappoja ja niiden yrityksiä sekä törkeitä pahoinpitelyitä ja niiden yrityksiä.

Rikoksista epäiltyjä oli yhteensä 92. Pudasjärvisiä heistä oli 67 ja ulkopaikkakuntalaisia 25. Myös uhreista osa oli paikkakunnan ulkopuolelta. 20:lla näihin rikoksiin syyllistyneillä oli kontollaan useampi kuin yksi törkeä teko ja yhdeksällä enemmän kuin kaksi.

Tilastot kertovat myös sen, että tietyissä osoitteissa rikoksia tehtiin selvästi enemmän kuin paikkakunnalla keskimäärin.

Kaupunginjohtaja Pauli Harjun mielestä tämä tieto panee kaupungin päättäjät miettimään voidaanko asuntopoliittisin keinoin vaikuttaa väkivallan vähentämiseen.

"Sosiaalista ohjausta ja valvontaa on ehkä myös lisättävä", kaupunginjohtaja Pauli Harju hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä