Suomi ja Ruotsi varustavat yhden taisteluosaston EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Osastoon haetaan vielä yhtä kumppania: mukaan kosiskellaan ensisijaisesti Norjaa. Pääministerit Matti Vanhanen ja Göran Persson kertoivat asiasta maanantaina Torniossa.
Euroopan unionin tavoitteena on vuoteen 2007 mennessä saada kasaan noin kymmenen toimintakykyistä taisteluosastoa, joista Suomen, Ruotsin ja mahdollisesti Norjan joukko-osasto olisi yksi. Nato-maa Norjalla on jo tieto Suomen ja Norjan aikeista pyytää sitä mukaan.
"Norja olisi erinomainen kumppani", Vanhanen sanoo.
Tämän syksyn aikana EU päättää siitä, mitä joukkoja perustetaan. Vanhanen sanoo, että syksyn aikatauluun nähden olemme jo pitkällä.
Persson muistuttaa, että osaston perustaminen vaatii maiden parlamenttien hyväksymisen. Yhteisen osaston perustamisen taustalla on muun muassa maiden hyvin toiminut yhteistyö rauhanturvatoiminnassa.
Nopean toiminnan joukot koostuisivat 1 500 sotilaan vahvuisista ryhmistä. Joukot saadaan liikkeelle 5 - 16 päivässä kriisinhallintatehtäviin. Nopeutta vaaditaan esimerkiksi tilanteissa, joissa uhkaa kansanmurha. Suomesta mukana olisi muutamia satoja miehiä.
Nopean toiminnan joukkojen lähettämiseen on Vanhasen mukaan oltava EU:n yksimielinen poliittinen päätös. Lisäksi jokainen maa toimii oman päätöksentekojärjestelmänsä mukaisesti; Suomessa tämä merkitsee hallituksen, eduskunnan ja presidentin yhteispeliä.
Tällä hetkellä Suomessa vaaditaan YK:n mandaatti, mutta se voi jatkossa muuttua. "YK:n mandaatti on Suomessa vielä ratkaisematta", Vanhanen huomauttaa. Persson ei näe uhkana sitä, että ruotsalaisia sotilaita lähetettäisiin kohteisiin, joita Ruotsi ei hyväksy.
Taistelu pohjoisen
tuista on tiukka
Vanhanen ja Persson vierailivat maanantaina Haaparannalla ja Torniossa. Haaparannalla puhuttiin aamupäivällä kutsuvierasseminaarissa rajayhteistyöstä ja iltapäivällä pääministerit pitivät perinteisen kahdenkeskisen neuvottelupalaverin.
Päivään mahtui myös kaksi lehdistötilaisuutta, joissa käsiteltiin nopean toiminnan joukkojen lisäksi laveasti asioita laidasta laitaan viinaverosta rajayhteistyön tiivistämiseen.
Ruotsissa viinaveron alentaminen on vielä ratkaisematta. Perssonin mukaan selvää poliittista enemmistöä ei ole tässä vaikeassa asiassa löytynyt. "On löydettävä toimiva taso, jos veron alennukseen mennään."
Pääministerien puheiden perusteella Suomen ja Ruotsin välit kukoistavat. Persson vakuuttaa, että yhteistyö elää nyt harmonian aikaa. Isoista kysymyksistä vallitsee yksituumaisuus "Maiden välinen yhteistyö toimii erittäin hyvin. Sama vahvuus on täällä raja-alueella."
EU:n rahoituskehyksestä Suomella ja Ruotsilla on jonkin verran erilaisia näkemyksiä, mutta molemmat maat pyrkivät yhdessä pitämään pohjoisen aluetuet nykyisellään. EU:n laajentuminen tosin on johtanut siihen, että tukien jakajia on enemmän.Rahahanat tiukentuvat myös siksi, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat rikkaiden maiden kerhoon.
"Neuvotteluista tulee tiukat, eikä yksin EU:n varaan voikaan laskea. Aluetuet vaativat myös kansallista rahoitusta", Persson korostaa.
Kuntayhtymällä
historiankirjoihin
Pääministerit kehuvat ja hämmästelevätkin Tornion ja Haaparannan pitkälle kehittynyttä yhteistyötä. Kaupunkien havittelema kuntayhtymäkään ei saa tyrmäystä, vaikka sen esteenä onkin lainsäädännöllisiä kynnyksiä. Perssonin mukaan juuri länsirajalla sen toteuttaminen pitäisi olla helpointa Euroopassa. Kuntayhtymä jatkojalostaisi yhteistyötä nykyistä syvemmälle.
"Tornio ja Haaparanta ovat jo nyt niin riippuvaisia toisistaan, että siihen kannattaa mennä. Lainsäädäntö ei ole voittamaton este", Vanhanen näkee.
Rajayhteistyön veteraani, Haaparannan valtuuston puheenjohtaja Bengt Westman arvelee, että herrat pääministerit kirjoittaisivat itsensä historiaan ratkaisemalla koko maailmassakin ainutlaatuisen kuntayhtymän provinssiin.
Vanhanen ja Persson saivat alueelta kotiläksyksi pitkän toivelistan. Provinssi haluaa valtioiden rahaa uuden ydinkeskustansa kunnallistekniikkaan, raja on myös toiveissa Suomen ja Ruotsin yhteisen kauppakamarin sijoituspaikaksi. Tulevan ydinkeskustaan halutaan niin ikään rajayhteistyökeskus ja yhteinen viranomaistalo.
Perämerenkaaren sisällä hahmoteltu osaamiskaariohjelma kaipaa myös rahoitusta ja rukkausta interreg-ohjelman rahoitusperusteisiin. Ongelmana on Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen ja Oulun kaupunginjohtajan Kari Nenosen mukaan ollut rahoitusinstrumentin puuttuminen Perämerenkaarelta. Ohjelman pitäisikin kattaa koko kaaren alue.
Ruotsi on jo varannut 30 miljoonaa kruunua kolmen vuoden ajalle osaamiskaariohjelmaan. Persson toivoo samaa panosta myös Suomelta.
"Mutta se on kertasatsaus. Jatkossa ilman hyviä tuloksia mahdollisuudet rahoitukseen ovat pienet", Persson sanoo ja muistuttaa, että yliopistojen välisessä kilpailussa laatu ratkaisee rahoituksen määrän. Osaamiskaaressa yliopistoilla on keskeinen rooli.
