Yhteisten asioiden hoito kiinnostaa nyt myös nuoria. Puolueet ovat saaneet ehdokkaita lokakuun kunnallisvaaleihin enemmän kuin näin varhaisessa vaiheessa pariin vuosikymmeneen.
Kunnallispolitiikan veto hiipui parin vuosikymmenen ajan. Nyt suunnan kääntymisestä on vahvaa näyttöä. Pitkään pienentyneet ehdokasmäärät ovat kääntymässä uuteen nousuun. Kalevan Pohjois-Pohjanmaalta eri puolueista äskettäin keräämät tiedot kertoivat monilla paikkakunnilla virinneestä innostuksesta. Muut tiedot vahvistavat, että suuntaus on sama muuallakin Suomessa.
Paikkakuntakohtaiset heilahtelut ovat kuitenkin suuria. Monet kunnanvaltuustojen pienpuolueet ovat ehdokashankinnassaan paikoin vasta lähtökuopissa. Silti ehdolle asettuvien määrä syksyn vaaleissa kasvaa varmasti. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on jo nyt koossa yhtä paljon ehdokkaita kuin heitä oli listoilla viime kunnallisvaaleissa.
Erityisen myönteistä on nuorten kuntalaisten aiempaa ennakkoluulottomampi suhtautuminen luottamustehtäviin. Osallistuminen päätöksentekoon ei kiehtonut sukupolvea, jolle kunnallispolitiikka näyttäytyi laman aikana aina vain uusina palveluiden karsimisina ja muina säästötemppuina.
Nykynuoret uskovat sen sijaan pystyvänsä tarjoamaan uusia ratkaisuja. Suurin osa entuudestaan kunnallispolitiikassa mukana olevista arvioi puolestaan kokemuksensa hyödyttävän kotikuntaa. Vuosien varrella hankittu asiantuntemus ja tuoreet näkemykset ovatkin hyvä yhdistelmä.
Virinnyt kiinnostus pyrkiä valtuutetuksi lupaa mahdollisesti hyvää myös viime vaaleissa kerta kerralta kutistuneelle äänestysprosentille. Edellisistä kunnallisvaaleista tehdyn tutkimuksen mukaan jopa yhdeksän kymmenestä äänestäjästä pitää henkilöä tärkeänä äänestyspäätöksessään. Mitä enemmän ehdokkaita, sitä useampi löytää mieleisensä äänestettävän.
Kunnallispolitiikan ja -vaalien pitäisikin kiinnostaa ihmisiä erityisen paljon. Kunnanvaltuustot sekä sen valitsemat kunnanhallitus ja lautakunnat tekevät jokaisen kansalaisen lähiympäristöön vaikuttavia ratkaisuja. Viime kädessä he vastaavat katujen rakentamisesta ja hoidosta, päättävät kaavoituksesta sekä palvelujen painotuksesta, joko niiden lisäämisestä tai vähentämisestä.
Onpa kuntalainen nuori tai vanha, valtuustosaleissa tehtävät linjaukset tuntuvat hänen elämässään monin tavoin. Vaikka kokoukset ovat julkisia, vain ennalta kiivasta keskustelua herättävät asiat täyttävät yleisölehterit. Silti on aina mahdollista ottaa yhteyttä valtuutettuihin ja pyytää heitä perustelemaan tekemisiään. Vielä merkittävämpää on esittää omia toiveita. Siihenkin ryhtyvät harvat.
Kansalaisten tärkein kannanotto onkin äänestyspäätös. Jokaisen kannattaa muistaa, että valtuutettuja valitaan täsmälleen säädetty määrä, vaikka jotkut jättäisivät mielenosoituksellisesti äänioikeutensa käyttämättä. Vaalipäivänä kotiin jäävä ei vaikuta mihinkään. Päin vastoin jokainen nukkuva antaa osuutensa äänestystulokseen vaikuttamisesta muille, naapureilleen ja tuiki tuntemattomille. Mitä pienempi äänestysprosentti, sen suuremmalla osuudella uurnilla käyvät voivat vaikuttaa.
Kaikilla kuntalaisilla on toki oikeus arvioida julkisesti päätöksenteon tasoa, mutta vain itseään voi syyttää, jos ei edes yritä vaikuttaa päättäjien tasoon. Nyt on syytä odottaa, että sellaiseen tilanteeseen asettaa itsensä aiempaa harvempi suomalainen.