Yh­tei­seen kotiin entistä nuo­rem­pa­na

Seurustelevat nuoret kantavat kimpsut ja kampsut saman katon alle aikaisempaa nuorempina. Muutto omaan kotiin on nuoren itsenäistymisen merkittävin etappi, joka tulee monelle vastaan heti peruskoulun jälkeen. Toisen kanssa arjen jakaminen helpottaa lapsuudenkodista irtautumista.

Jukka-Pekka Ranta ja Kati Asukas viihtyvät Maikkulan kaksiossa Roope-koiran ja Niilo-kissan kanssa. Heinäkuista yhteen muuttoa seurasi kihlaus lokakuussa.
Jukka-Pekka Ranta ja Kati Asukas viihtyvät Maikkulan kaksiossa Roope-koiran ja Niilo-kissan kanssa. Heinäkuista yhteen muuttoa seurasi kihlaus lokakuussa.
Kuva: Eljas Sallmén

Seurustelevat nuoret kantavat kimpsut ja kampsut saman katon alle aikaisempaa nuorempina. Muutto omaan kotiin on nuoren itsenäistymisen merkittävin etappi, joka tulee monelle vastaan heti peruskoulun jälkeen. Toisen kanssa arjen jakaminen helpottaa lapsuudenkodista irtautumista.

"Varhainen yhteen muutto tuo turvallisuutta. Nykyään muutetaan aikaisemmin pois kotipaikkakunnalta ja toisen kanssa on paljon turvallisempi valloittaa avoinna olevaa maailmaa", psykologi Keijo Markova Väestöliitosta sanoo.



Asuntoa hakevat
yhä nuoremmat


Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä kerrotaan, että asunnonhakijoissa nuorten pariskuntien määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. "Alaikäisten asujien määrä on muutenkin lisääntynyt. Itsenäistyminen on aikaistunut ja muualta tullaan Ouluun esimerkiksi erikoislukioihin", palvelupäällikkö Jatta Rajaniemi sanoo.

Vanhempien luona asuminen on kaiken kaikkiaan vähentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Nuorisobarometrin mukaan 93 prosenttia alle 20-vuotiaista asui vanhempiensa luona vuonna 1991. Vuosituhannen vaihteessa heitä oli 89 prosenttia ja vuonna 2005 80 prosenttia.



Vanhemmilla sana sanottavana


Oululaiset Kati Asukas, 18, ja Jukka-Pekka Ranta, 19, muuttivat yhteiseen asuntoon heinäkuussa. Kolme vuotta seurustellut pari otti yhteisen kodin puheeksi vuosi sitten syksyllä. "Äitini ei ollut oikein suostuvainen muuttoon, kun olin vielä alaikäinen. Täytin 18 vuotta tammikuussa ja silloin aloimme suunnitella yhteen muuttamista vakavammin", lukion kolmatta luokkaa käyvä Asukas kertoo.

Täysi-ikäisyys helpottaa asunnonhakua, sillä alaikäiseltä siihen vaaditaan vanhempien kirjallinen lupa. Markovan mukaan vertaistuki on tärkeää, muuttipa lapsi pois kodista minkä ikäisenä tahansa. "Vanhempien pitäisi ymmärtää, että nuoren täytyy käydä läpi tietyt jutut. Nuorena ei ole vielä aikuisen kyynisyyttä ja kaikkeen uskalletaan lähteä paremmin mukaan."

Markova kuvailee nuoruutta kehitystehtävien sarjaksi, jonka yksi osa on parisuhde. Jos siihen lähdetään jo ennen täysi-ikäisyyttä, on kyseessä yleensä ensimmäinen vakava parisuhde. Markova kertoo sen kariutuvan helpommin, sillä elämänarvot muuttuvat nuorena nopeasti.

"Ensimmäisessä suhteessa on pää pyörryksissä ja kaikki tuntuu ihanalta. Jos molemmilla on tilaa kasvaa ja kehittyä, saattaa siitä kehittyä elinikäinen kumppanuus."

Asukas ja Ranta löysivät sopivan kaksion Oulun Sivakan kautta Maikkulasta. 400 euron kuukausivuokra ei tunnu suurelta, sillä Asukas saa sekä opintotukea että asumislisää ja Ranta yleistä asumistukea. Lisäksi he tekevät ilta- ja viikonlopputyötä ravintoloissa.

"Jos pitäisi pärjätä pelkillä opinto- ja asumistuilla, olisi todella tiukkaa", Asukas miettii.

Kotityöt Asukkaan ja Rannan huushollissa on jaettu sovussa. Asukas huolehtii luuttuamisesta ja ruuanlaitosta, kun taas Ranta yleensä imuroi ja tiskaa. Laskujen maksaminen jaetaan sen mukaan, kummalla sattuu olemaan enemmän euroja tilillä.

Kumpikaan ei myönnä olevansa tossun alla, mutta tietyt asiat on laitettu tärkeysjärjestykseen.

"Jos minun pitää herätä aikaisin, saa Jukka-Pekkakin luvan herätä samaan aikaan", Asukas nauraa.

Kymmenen vuoden kuluttua pariskunta haaveilee asuvansa Oulussa omakoti- tai rivitalossa. "Oma piha olisi ihan luksusta."

Ilmoita asiavirheestä