Autojen yhteiskäytön suosio on Suomessa edelleen laimeaa. Kun alan yrityksiä on Ruotsissa jo nelisenkymmentä, Suomessa niitä on vasta yksi, eikä kiinnostus senkään toimintaa kohtaan ole kasvanut odotusten mukaisesti.
Pääkaupunkiseudulla autojen yhteiskäyttöpalveluja tarjoavan City Car Clubin aloittaessa toimintansa kolme ja puoli vuotta sitten tavoitteeksi asetettiin, että sillä ennen pitkää olisi Helsingissä 22 000 asiakasta. Tällä hetkellä jäseniä on noin 800. Yhtiön kehitysjohtaja Kimmo Laine tunnustaa avoimesti olevansa erittäin pettynyt.
"Puolitoista vuotta on poljettu asiakkaiden määrässä paikallaan. Kaiken rehellisyyden nimissä on sanottava, ettemme missään nimessä ole tyytyväisiä itseemme. Kun kysymys on kuitenkin kasvuyhtiöstä, saavutus on huono."
Alkutaipaleellaan yritys kaavaili toiminnan laajentamista Tampereelle, Turkuun tai Ouluun. Sittemmin suunnitelmasta luovuttiin, ja kasvua päätettiin hakea sieltä, missä kysyntääkin tiedettiin olevan. Viime vuoden alussa City Car Clubin omistava Group 24 H -osakeyhtiö päätti ostaa Ruotsin suurimman alan yrityksen liiketoiminnat Tukholmassa, Göteborgissa ja Lundissa. Runsaassa vuodessa liikevaihto lahden takana on lähes kaksinkertaistunut.
Ensi vuonna toimintaa on tarkoitus laajentaa edelleen. Toistaiseksi Laine ei halua paljastaa mihin, mutta kotimaassa kohde ei ainakaan ole.
"Pitkän aikavälin tavoitteenamme on olla markkinajohtaja Pohjoismaissa ja Baltiassa", hän vihjaa.
Viranomaisten suhtautumisessa ero
Laineen mukaan kulttuuriero Suomen ja Ruotsin välillä on suuri.
"Ruotsissa autojen yhteiskäyttö aloitettiin jo 15 vuotta sitten. Tukholmassa miltei jokainen ajokortin omistava ihminen tietää, mistä toiminnassa on kysymys, kun taas Helsingissä hyvin harva on yhteisautoista koskaan kuullutkaan."
Äkkiseltään voisi ajatella, että markkinoinnissa on epäonnistuttu. Laine kuitenkin katsoo, että merkittävin ero johtuu viranomaisten suhtautumisesta.
"Ruotsissa autojen yhteiskäytön kokonaisvaikutus kaupunkirakentamiseen, liikennesuunnitteluun ja ympäristöön on ymmärretty. Paikallinen tielaitos eli Vägverket on järjestänyt aiheesta laajoja valtakunnallisia mainoskampanjoita, ja kaupunkien palkkalistoilla on kaikkiaan kymmenkunta ihmistä, joiden ainoana tehtävänä on edistää autojen yhteiskäyttöä."
Muun muassa vasta rakenteilla olevassa Hammarby sjöstadin kaupunginosassa Tukholmassa tehtiin kaupungin kanssa jo kaavoitusvaiheessa sopimus, että yhteiskäyttöautoille varataan jokaisesta talonyhtiöstä kaksi autopaikkaa.
"Suomessa kukaan ei ole tehnyt kunnallisella tasolla asian eteen mitään, vaikka yksilötasolla moni suhtautuukin asiaan positiivisesti. Ongelma näyttää olevan, että koska olemme alan ainoa toimija, hyöty tulisi yksinomaan meidän hyväksemme. Logiikka on hiukan outo, sillä henkilökohtaisesti olen täysin vakuuttunut siitä, että jokainen euro, jonka vaikkapa Helsingin kaupunki pistäisi tähän toimintaan, tulisi monenkertaisesti veronmaksajille takaisin. Ei myöskään ole meidän vikamme, ettei alalla ole muita toimijoita", Laine toteaa.
Yhden yhteiskäyttöauton on arveltu korvaavan ainakin kahdeksan yksityiskäytössä olevaa autoa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ajomäärät tippuvat omasta autosta luopumisen jälkeen noin puoleen. Näin yhteisautoilu vähentää luonnon kuormitusta, melua ja ruuhkia. Myös parkkipaikkojen tarve pienenee merkittävästi.
Naisasiakkaiden määrä kasvaa
Viime vuosien heikosta menestyksestä huolimatta Laine jaksaa uskoa siihen, että pääkaupunkiseudullakin kasvupotentiaalia olisi paljon. Aggressiiviseen mainoskampanjointiin yritys ei kuitenkaan aio lähteä.
"Ei kannata, sillä jokainen Ruotsissa markkinointiin pistetty euro tulee moninkertaisena takaisin. Ehkä aika ei vain ole täällä vielä kypsä", hän hymähtää.
City Car Club saa noin 60 prosenttia liikevaihdostaan yksityisasiakkailta ja 40 prosenttia yrityksiltä. Tyypillinen asiakas asuu Laineen mukaan pienessä taloudessa joko keskustan tuntumassa tai liikenteellisen solmukohdan lähettyvillä, missä julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät.
Yhteiskäyttöpiiriin kuuluva välttyy muun muassa auton arvon alenemiselta sekä vakuutus- ja käyttömaksuilta, eikä vakituista parkkipaikkaakaan tarvitse pitää omaan laskuun. Myös huollot, katsastukset ja pesut sekä renkaiden- ja öljyn vaihto jäävät muiden huoleksi.
City Car Clubin omien laskelmien mukaan autojen yhteiskäyttö on taloudellisesti kannattavaa, jos ajokilometrejä kertyy vuodessa alle 12 000. Laineen mukaan palvelun käyttäjäksi on päätynyt kuitenkin moni sellainenkin, jolle oma auto tulisi itse asiassa halvemmaksi. Viime vuosina etenkin hyvätuloisten naisasiakkaiden osuus asiakaskunnasta on kasvanut. "Naiset eivät yksinkertaisesti jaksa kaikkea sitä häslinkiä, mikä auton omistamiseen liittyy", Laine tulkitsee.