Runsas viikko Pariisin brutaalien terroritekojen jälkeen terrorismin uhka ei ole suinkaan väistynyt. Päinvastoin, se on alkanut tulla lähemmäksi Suomeakin.
Jalkapallomaaottelu peruutettiin Saksassa, terroristeja jahdataan eri maissa ja uhkatasoaan nostanut Ruotsi pidätti terrori-iskun suunnittelusta epäillyn Bolidenissä, 415 kilometrin päässä Oulusta.
Vaikka jihadistit onnistuivat Pariisissa, Siinailla ja Beirutissa, he ovat saaneet aikaan sen, että järjestäytynyt maailma on alkanut nopeasti koota voimiaan yhteen terrorismia vastaan.
Yhteinen vihollinen yhdistää. Terroristit onnistuivat yllättämään, mutta eivät panemaan maailmaa polvilleen.
Kielenkäyttö ja käytännöt toimet ovat ymmärrettävästi koventuneet. Presidentti François Hollanden mukaan ”Ranska on sodassa”. Ranskan poikkeuksellisesta tilanteesta kertoo paljon se, että poikkeustila saattaa jatkua kolme kuukautta.
Pariisin iskut antoivat Venäjälle sopivan hetken myöntää lopultakin, että Siinain lentoturman syy oli terroristien pommi. Tosiasiaa pihdattiin pitkään, jotta kansalaisten suuttumus ei olisi kaatunut presidentti Vladimir Putinin niskaan.
Sumusilmäinen Putin vannoi, että ”löydämme heidät (syylliset) mistä tahansa planeetalta ja rankaisemme heitä”.
Venäjä on pannut Syyrian sodassa viime päivinä peliin myös pitkän matkan pommikoneensa ja risteilyohjuksensa, jotka on varattu aivan muille vihollisille.
Yllättävintä tekstiä kuului Ruotsista. Pääministeri Stefan Löfven lausui torstaina, että ”olemme olleet naiiveja (Ruotsissa)”. Presidentti Sauli Niinistö kutsui perjantaina syystäkin Löfvenin lausuntoa ”reippaaksi”.
Järjestäytyneen maailman yhteinen vastaus terrorismiin on rohkaiseva. Pidemmällä aikavälillä avainasemassa on kysymys siitä, pystyvätkö etenkin Yhdysvallat ja Venäjä löytämään yhteisen sävelen terroristijärjestö Isisiä vastaan käytävässä sodassa Syyriassa ja Irakissa. Ranska ja Venäjä ovat jo tiivistäneet sotilaskontaktejaan.
Hollande vierailee alkavalla viikolla ensin presidentti Barack Obaman ja sitten Putinin luona. Tuloksena voi olla se, että Yhdysvaltain johtaman liittouman ja Venäjän ilmakampanjat koordinoidaan. Jos Isisiä vastaan lähetetään maajoukkoja, ne koottaisiin varmaan alueen valtioista.
Sotilaallisten keinojen jatkeeksi on saatava kestävä poliittinen ratkaisu Syyriaan. Jos sotatoimien koordinaatio onnistuu, poliittinenkin ratkaisu helpottuu.
Venäjä hakee paitsi kostoa matkustajakoneen pudottamiselle myös tilaisuutta rimpuilla irti soitellen aloittamansa Ukrainan sodan tuomista talouspakotteista. Vastineeksi tästä länsi voi yrittää puristaa Venäjältä myönnytyksiä Itä-Ukrainan sodassa. Venäjä tuskin tekee niitä Krimistä.
Yhteisrintamasta ei pidä unohtaa Eurooppaan tulvivia turvapaikanhakijoita. Heistä valtaosalle Isis Syyriassa ja Irakissa sekä talibanit Afganistanissa ovat vihollinen siinä missä järjestäytyneelle maailmallekin. Joukossa tulevat jihadistit ovat asia erikseen.
Toinen osa uutta terrorismin vastaista kamppailua on Ranskan EU-maille esittämä pyyntö (ja niiden nopea myönteinen vastaus) unionin turvatakuiden käyttöönotosta.
Turvatakuuasiassa oli tyypillinen ranskalainen silaus. Ranska ei ensinnäkään pyytänyt Natoa ottamaan käyttöön kuulua viidettä artiklaansa. Toiseksi Ranska viittasi pyynnössään EU-pykälään, jonka perusteella se pystyy pitämään lankoja paremmin omissa käsissään antamatta niitä unionin instituutioille.
Pykälävalinta on Suomelle tärkeä. Sen nojalla Suomi korostaa, että Ranska on pyytänyt apua kahdenvälisesti. Näin Suomi väistelee sitoutumista liittoutumaan.
Vaikka EU:n turvatakuiden käyttöönotto voi olla enemmänkin symboliikkaa, se on tärkeä askel. Nyt nähdään, saadaanko takuisiin komeiden sanojen tueksi myös käytännön tekoja.
Suomen kannalta turvatakuiden testaus on tervetullutta. Niillä on perusteltu meillä Nato-jäsenyyden tarpeettomuutta. Nyt nähdään miten ne toimivat.
Kun Suomi antaa sitä apua mitä voi, se voi ainakin toivoa, että apua annettaisiin myös silloin jos sitä tarvittaisiin näillä leveysasteilla. Naton viidettä artiklaa ne tuskin sentään oikeasti korvaavat.
Kolumni