Euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönotosta on kymmenen vuotta. Euroalue on syvässä kriisissä, mutta kansalaiset haluavat pitää kiinni yhteisestä rahasta. Se on todettu käteväksi.
Tammikuun ensimmäisen päivän yönä tasan kymmenen vuotta sitten suomalaiset elivät hetkeä, jollaista ei osu jokaiselle sukupolvelle. Suomen rahan nimi ja ulkonäkö vaihtuivat. Markkojen tilalle tulivat eurot.
Oulun keskustassa jonotettiin puolenyön jälkeen pankkiautomaateille, jotka sylkivät käyttäjilleen sileitä seteleitä. Talouspäättäjät ja keskuspankkien väki nostelivat maljoja yön aikana Helsingin ohella 11 muussa eurooppalaisessa pääkaupungissa.
Suomen ohella eurot annettiin samalla hetkellä kansalaisten käsiin saman aikavyöhykkeen Kreikassa. Nämä maat ehtivät euroraha-aikaan ensimmäisenä.
Tarkkaan ottaen kyse ei 1. tammikuuta 2002 kuitenkaan ollut yhteisen valuutan käyttöönotosta. Se oli tapahtunut jo kolme vuotta aikaisemmin, kun eurosta tuli 11 EU-maan virallinen valuutta. Kreikka tuli tuohon joukkoon vuonna 2001.
Tavallisille eurooppalaisille yhteisvaluutasta tuli kuitenkin arjen konkretiaa vasta, kun uudet setelit ja kolikot saatiin käyttöön.
Kuuden kertotaulusta tuli kymmenen vuotta sitten äkkiä päivittäinen laskentatyökalu, kun kansalaiset hahmottivat hintoja edelleen parhaiten markkoina. Nämä laskutoimitukset lienevät vuosikymmenessä käyneet vähiin. Uusi valuutta ylipäätään arkipäiväistyi nopeasti. Raha mikä raha, tuntui yleinen ajattelu olevan.
Yhteisen rahan hyöty konkretisoitui suomalaisille ensimmäisen kerran, kun matka suuntautui toiseen euromaahan. Valuutan vaihtoa ei enää tarvittu, ja hintojen vertailu oli yksinkertaista. Samasta pääsivät nauttimaan myös vientiyritykset. Vuosien mittaan euromaita on tullut lisää. Nyt niitä on 17. Viimeisin liittyjä on Viro.
Jälkeen päin on kuitenkin selvinnyt, että yhteisen rahan käyttäjäksi livahti maa tai kaksi, joiden tapa pitää taloutta ei vastannut yhteisvaluutassa elämisen vaatimuksia. On mahdollista, että Kreikka -- jossa eurorahat tulivat yhdessä Suomen kanssa ensimmäisenä käyttöön -- myös ensimmäisenä eurojärjestelmän jättää.
Myös koko yhteisvaluutta on joutunut uhatuksi Kreikasta alkaneen kriisin takia. Kun Italia ja Espanja ovat saaneet ryhtiä taloudenpitoonsa, tilanne on hetkeksi rauhoittunut, mutta kriisiä ei missään tapauksessa ole selätetty. Pahin on ohi vasta kun euroalueen ongelmamaat saavat velkaantumisensa kuriin. Ikääntyvässä maanosassa urakka käy koko ajan vaikeammaksi.
Merkittävää kuitenkin on, että euroalueen syvistä vaikeuksista huolimatta suomalaisten selvä enemmistö haluaa Suomen pysyvän eurorahan käyttäjänä. Aamulehden mielipidemittauksessa 63 prosenttia halusi euron puolustamista. Lähes samanlainen tulos mitattiin Helsingin Sanomien teettämässä mittauksessa.
HS:ssa vain runsas neljännes kansalaisista olisi halunnut luopua eurosta. Tulos ei yllätä, vaikka euroa vastaan protestoidaan yhä isoäänisemmin. Euron edut ovat useimpien kansalaisten silmissä osoittautuneet haittoja suuremmiksi.