Oulu "Tämä on hyvä jakso ihmisen elämässä", iloitsee oululainen laboratoriohoitaja Seija Raappana, 55. Aviomies Paavo, 59, puolestaan ihmettelee sitä, miten nopeasti aika rientää ja miten lyhyeltä elämä tuntuu.
Intiön vesitornin viereen rakennetussa upouudessa pienkerrostalossa elääkin tyytyväinen pariskunta. Raappanat halusivat päästä nauttimaan maanläheisyydestä, mutta olla myös vapaita puutarhanhoidosta. Asunto on heillä toinen sitten lasten lähdettyä maailmalle.
Tänään Seijalla ja Paavolla on yhteistä aikaa iltapäivään asti. Silloin Seija lähtee iltavuoroon Oysiin ja Paavo logistiikkakeskukseen kuljettamaan pikku bussilla vanhuksia tai vammaisia. Iltaohjelmassa hänellä on jalkapallo-ottelun seuraamista yhdessä pojan ja pojanpojan kanssa.
Raappanat ovat olleet naimisissa 37 vuotta. "Paavo on minun paras kaverini ja hyvä taloudenhoitaja", Seija hymyää. Tieto Paavon taidoista taloustöissä ei ole jäänyt salaisuudeksi. "Kyllä kaikki ystävämme tietävät, että Paavo on innokas imuroija ja hyvä laittamaan tavallista arkiruokaa. Moni naisystäväni vain ihmettelee, mistä tuollaisen miehen voisi löytää."
Pariskunnan avioituessa Paavo ainoana poikana ei ollut tottunut kotitöihin. Nyt hän sanoo, että jos Seijalle jotain sattuisi, hän selviytyisi kaikista arkiaskareista. "Toki monet ikäluokkani miehet saattavat pitää minua tohvelisankarinakin", hän nauraa.
Kaikesta näkee, että Raappanan pariskunnan elämässä on yhteiset pelisäännöt. Toista kunnioitetaan ja pyritään huolehtimaan myös siitä, että molemmilla on omaa aikaa. Seija sanoo olleensa aina hyvin itsenäinen ja haluaa pitää kiinni yhteiskunnallisista harrastuksistaan. Hän toimii lautamiehenä ja on vuosikausia ollut aktiivi keskustapuolueen toiminnassa. "Ja jos puhutaan nykyajan rangaistustasosta, niin olen samaa mieltä kuin KariMyllyniemi, että liian lieviä ovat."
Paavo on harrastanut aiemmin näyttelemistä ja laulamista. Nyt oma vapaa-aika on jäänyt vähemmälle. Osaltaan sitä rajoittaa iltapäivätyö ja sekin, että iäkkäät vanhemmat tarvitsevat yhä enemmän huolenpitoa.
Ylikiimingistä lähtöisin oleva Seija ja Kiimingin Alakylässä kasvanut Paavo perustivat perheen nuorina. Nykyään perheen tytär asuu Turussa ja poika Oulussa. "Tyttären tyttäret ovat vähän kateellisia siitä, että pojanpoika saa nauttia isovanhempien seurasta heitä enemmän. He soittelevatkin, että milloin te muutatte tänne", Paavo kertoo.
Työ pitää vireänä
Paavo on myös kokenut parin vuoden työttömyysjakson. Sen aikana hän oli tiiviisti mukana OTA ry:n toiminnassa. "Koska minulla on linja-autokortti, ajoin usein bussia työttömien virkistysmatkoilla."
Nyt hän tekee iltapäivisin töitä logistiikkakeskuksessa. Ja vaikka ansiotaso ei paljon työttömyysajoista ole noussutkaan, työnteko tuntuu mielekkäältä. Miltei päivittäin hän muistaa iloita siitä, että oma terveys on vielä hyvä.
Kuljettaessaan vanhuksia ja vammaisia virkitystoimintoihin, hän on havainnut, että etenkin kotonaan asuvat iäkkäät ihmiset saattavat elää lähes täysin eristäytyneinä yhteiskunnasta.
"On sellaisiakin tapauksia, että vanhus joutuu viettämään koko päivän yksinään lukkojen takana. Mielestäni vanhustenhoitopaikkoja on liian vähän ja kotiavustajiakin tarvittaisiin lisää."
Ei yhteistä lomaa
Raappanat pyrkivät itse huolehtimaan vanhemmistaan mahdollisuuksiensa mukaan. "Toivomme, että pystyisimme olemaan esimerkkeinä lapsillemme ja että he aikanaan sitten huolehtisivat meistä", Seija sanoo, joka huolehti jo edesmenneistä vanhemmistaan heidän sairastaessaan.
"Isäni saattoi soittaa Ylikiimingistä, että nyt hirven lihat pitäisi pakastaa." Ja tytär lähti matkaan, vaikka muuta ohjelmaa oli suunniteltu illaksi. "Sillä hirvi pilaantuu", huomautti isä.
Sukurakkaus onkin heille molemmille yhteinen piirre. "Vaikka lapset ja lapsenlapset ovat meille hyvin tärkeitä, elämässä täytyy olla muutakin jo vireänä pysymisen takia. Seija sanoo työssään sairaalassa huomanneensa, että mitä aktiivisempi ja aikaansa seuraavampi ikääntynyt ihminen on, sitä paremmassa kunnossa hän säilyy.
Nyt Paavo harmittelee sitä, ettei tänä heillä tänä kesänä ole yhteistä kesälomaa laisinkaan. Seija lähtee kahdeksi viikoksi hoitamaan lapsenlapsia Turkuun ja Paavo myöhemmin viikoksi samaan perheeseen auttamaan vävypoikaa talon maalauksessa.
Etenkin nyt kun Raappanoiden koti on sopivasti keskustan kupeessa ja puolessa välissä Suomea, vieraita perheessä riittää. Sukulaiset saattavat myös tulla yökylään, vaikka noin 60 neliön tilat eivät siihen parhaita mahdollisia valmiuksia suokaan.
Kun Seija vietti 50-vuotispäiväänsä, juhlassa riitti ohjelmaa seitsemän tunnin ajan. "Paavolla taisi käydä vähän kateeksi minun hauskat juhlani. Siksi hän aikoo ottaa vahingon takaisin ja viettää syksyllä omat ohjelmalliset 60-vuotisjuhlat", nauraa Seija.