Tullista Ouluun -viikonlopun kruunasi tanssintäyteinen sunnuntai. Madetojan salissa tanssitut ryhmätanssin TUL:n mestaruuskilpailut liikuttivat 650 osallistujaa, lisäksi valmentajia, vanhempia ja muuta yleisöä. Oulussa ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma oli osallistujamäärällään viikonlopun toiseksi suurin, heti jalkapallon jälkeen.
Oulun Tarmon järjestämien kilpailujen voitosta taisteltiin hymyssä suin kaikkiaan kahdeksassa sarjassa, joiden kirjo kattoi musiikkityylit laidasta toiseen. Asut ja koreografiat veivät matkalle maailman ympäri.
Alle 10-vuotiaiden sarjassa naurut kirvoittivat Kellon Työväen Urheilijoiden takkutukkaiset Rokkaavat Röllit, joita kisojen lapsiraati piti parhaiten pukeutuneina. Perustelu oli yksiselitteinen: lapsukaiset näyttivät ihan rölleiltä.
Kotona kiva,
vieraisiin mieli
Järjestäjäseuran 12-14 -vuotiaiden sarjaan osallistunut huopapiikkipyllyinen ampiaisryhmä piti kotikenttäetuna sitä, että saivat tavallista enemmän aplodeja.
"Kannustus on täällä omien kesken kovaa, vaikka kyllä näitä muitakin kannustetaan. Emme ole tosin päässeet tutustumaan muihin ryhmiin yhtä hyvin kuin kisamatkoilla yleensä. Kenttäohjelmassa tosin kyseltiin kuulumisia, mutta vähäksi se jäi", harmittelee Hanna-Maija Kemppainen.
Wilma Sirkiä täydentää, että kotipaikkakunnalla pidettyyn tapahtumaan ei pääse samalla tavalla sisään kuin reissuilla yleensä. Kisatunnelmakin on tavallista vaisumpi, tytöistä tuntuu vähän samalta, kuin kävisivät oman ryhmän kesken vain esiintymässä.
Surisijoitten valmentajat, yli 18-vuotiaiden sarjassa TUL:n mestaruuden voittaneet Kati Matinlauri ja Satu Karppinen kertovat tyttöjen harmitelleen, etteivät pääse yöpymään koulun lattialle.
Mutta hyviäkin puolia löytyy. Maija Karet tuumaa, että oma pehmeä sänky on sittenkin ihan kiva juttu. Eikä kotipuolessa kulu rahaa samalla tavalla kuin vieraassa kunnassa.
Pitkä matka
kannatti
Kaukaisimmat osallistujat tulivat Ouluun Kotkasta ja Turusta. Turyn Jyryn Varisryhmälle matka oli kannattava, sillä raakkulinnut voittivat 12-14 -vuotiaiden sarjassa sekä avoimen sarjan että TUL:n mestaruudet. Tyttöset olivat viettäneet Oulussa melkoisen rupeaman tullen Virpiniemen leirille jo viime maanantaina.
Anni Rantanen kertoo, että mieleen jäivät parhaiten purjehtiminen ja leirillä ollut disco. Ja tietysti se, että kerrankin sai pistää elämän risaiseksi ja käydä kahtena päivänä peräkkäin hampurilaisella.
Kuuden tytön ryhmä ei osallistunut nuorille järjestettyihin Tietomaa-iltaan tai Tiktakin konsertteihin.
"Tämä oli ihan valmentajien ratkaisu. Ajattelimme, että tytöt väsyisivät liikaa, kun herätykset ovat olleet niin aikaisia", kertoo valmentaja Pirkko Piiparinen taisteluparinsa Marita Hellbergin nyökkäillessä.
Hellberg sanoo perinteiden ajaneen ryhmän reissun päälle. Jyrystä on aina osallistuttu TUL:n valtakunnallisiin tapahtumiin. Mutta mikä tässä raskaalloisessa reissaamisessa on parasta?
"No matkustaminen tietysti. Ja se, että tutustuu samanikäisiin harrastajiin. Lisäksi majoitukset ovat jänniä, kun saa nukkua koulun lattialla", tytöt luettelevat.
Veera Kaskisalo myöntää, että viikon touhuilun jälkeen väsy alkaa väkisinkin painaa. Liikuntaa on saatu vähintäänkin tarpeeksi.
"Laskeskelin, että lauantaina kävelimme yli kaksikymmentä kilometriä eri tapahtumapaikkojen välillä. Kisapassilla olisi päässyt bussikyytiin, mutta niiden aikataulut eivät sopineet meille", Piiparinen kertoo.