Yhtä su­lois­ta kielten se­ka­mels­kaa

KalevaOulu Mikähän mahtaa olla japaniksi pikkujoulu?

Kieli yhdistää. Oulun yliopistolla kokoonnutaan pari kertaa kuussa kielikahvilaan. Parhaimmillaan paikalle on saapunut viitisenkymmentä kiinnostunutta vaihtamaan kuulumisia pöytäkunnittain valituilla kielillä.
Kieli yhdistää. Oulun yliopistolla kokoonnutaan pari kertaa kuussa kielikahvilaan. Parhaimmillaan paikalle on saapunut viitisenkymmentä kiinnostunutta vaihtamaan kuulumisia pöytäkunnittain valituilla kielillä.
Kuva: Risto Rasila


Oulu
Mikähän mahtaa olla japaniksi pikkujoulu? Atsushi Usui sen tietää ja myös muut japani-pöytään istuneet. Usuin lisäksi Hiroshi Nambu, Masumi Abe, Vesa Häyrinen, Janne Ervasti ja Markku Mulari puhuvat pikkujoulusta vauhdikkaasti. Välillä pöydästä hersyää makeat naurut, mikä enteilee, että tulossa on hauskat juhlat.

Muun muassa japani-pöytä on katettu Oulun yliopiston kahvilaan jo useamman kerran. Kyseessä on yliopiston kielikeskuksen ja opiskelijoiden kansainvälisen jaoston yhteistyössä järjestämä Café Lingua, jota on pyöritetty syksystä 2000 lähtien. Puhetta on virrannut vaihtelevilla kielillä, sillä osallistujamäärää on hankala arvioida etukäteen.


Ymmärrys hyvä,
puhuminen vaikeaa


Café Linguan eli kielikahvilan tarkoituksena on saattaa yhteen yliopiston kansainväliset vaihto-opiskelijat ja suomalaiset vieraan kielen puhumisesta kiinnostuneet. Samalla kahvila on oiva tapa tehdä muutenkin tuttavuutta. Kielikeskuksen opettaja Pirkko Kukkohovi tietää, että vaihto-opiskelijoilla on monesti vaikeuksia solmia tuttavuutta paikallisten kanssa.

Oulun yliopistolla opiskelee vuosittain noin 250 vaihto-opiskelijaa. Lisäksi kahdenvälisiä vaihtoja tehdään vuosittain nelisenkymmentä. Välillä kahviloissa ja taukopaikoilla käykin melkoinen kielten sekamelska, kun eri maista tulleet opiskelijat käyttävät äidinkieltään.

Ensimmäistä vuotta espanjaa opiskeleva Antti Kaarlela kuuntelee sujuvasti, kun espanjalaiset kollegat puhua pulputtavat maansa kieltä. Aiheena piti olla joulun vietto, mutta puhe on lipsunut jo Espanjan politiikan puolelle!

"Ymmärrän aika hyvin mistä on kysymys, mutta oman puheen tuottaminen on vaikeaa. Tärkeää olisikin päästä irti puhumisen pelosta ja antaa rohkeasti puheen tulla, vaikkei se niin oikein menisikään", Kaarlela pohtii. Hän innostui espanjan kielestä latinalaisesta Amerikasta kiinnostumisen myötä. Nuoren miehen suuri haave on päästä vierailemaan alueella joskus.

Ruotsin-pöydässä istuvat Tepa ja Sammu nokittavat hetken toisiaan, mutta luovuttavat sitten. "Me taidetaan lähteä, kun ei muita ilmaannu", pojat tuumaavat Pirkko Kukkohoville, joka pahoittelee ruotsin ystävien tämänkertaista vähyyttä. "Tuntuupa olevan omakin ruotsinkieleni ruosteessa", Kukkohovi hymyilee pojille puhuessaan.

Pietarsaarelainen Tepa opiskelee yliopistolla ympäristötekniikkaa ja puhuu toisena kotimaisena kielenään ruotsia. Hän kertoo olleensa kerran aikaisemmin pöytäkeskustelussa mukana ja päässeensä ruotsinruotsin makuun. "Se on paljon lennokkaampaa ja soinnukkaampaa kuin suomenruotsi", Tepa vertaa.

Utsjoelta Ouluun saamenkieltä opiskelemaan tullut Sammu haluaisi puhua myös ruotsia, koska puhuu saamen lisäksi norjaa, joka on lähellä ruotsia.

Sen sijaan japania ei voi johtaa juuri mistään. Näin ainakin väittävät Vesa Häyrinen, Janne Ervasti ja Markku Mulari, jotka kaikki ovat paneutuneet japanin saloihin useamman vuoden.

"Itse puhuminen ei ole niinkään vaikeaa, mutta kirjoittaminen kylläkin", Janne Ervasti sanoo. Heidän japanilaiset ystävänsä puolestaan pitävät suomea vaikeana. Masumi Abe ymmärtää ja puhuu suomea jonkin verran, mutta jos sanat eivät riitä, hän turvautuu hymyyn. Ei hullumpi keino kommunikointiin sekään.



Ristikot ja
lautapelit apuna


Yleensä kielikahvilan pöydissä alkaa heti puheensorina, kun pöydät täyttyvät. Välillä keskustelun käynnistäjiksi tarvitaan lautapelejä tai ristisanatehtäviä.

"Olemme pyrkineet myös antamaan aiheen mistä keskustella. Esimerkiksi viime kerralla puhuimme ruuasta ja maiden ruokakulttuureista. Tällä kerralla aiheena on joulu ja jouluperinteet", kielikeskuksessa opettava Pirkko Kukkohovi kertoo. Aina välillä joku käy kysymässä häneltä jotain milloin milläkin kielellä ja Pirkko vastaa. Taitaako hän mitä kieltä tahansa?

"Ei nyt sentään! Minulla on neljä opetuskieltä: italia, saksa, englanti ja suomi. Ne nyt menee ja ruotsi myös. Yliopistolla on opiskelijoita, jotka opiskelee kuutta seitsemään kieltä eli kyllä kielikahvilassa puhetta riittää", Pirkko Kukkohovi sanoo ja kertoo ylpeänä, että edellisellä kerralla kokoon saatiin arabian-pöytäkin. Hän itsekin istui pöydässä tänä syksynä arabianopinnot aloittaneena.

Ilmoita asiavirheestä