Yh­dys­val­to­jen si­säi­nen kiista jar­rut­taa ydin­reak­to­rin purkua Suo­mes­sa – jätteen lo­pul­li­nen osoite on yhä epä­sel­vä

Kiista käytetyn ydinpolttoaineen vastaanotosta Yhdysvaltoihin ei ole ratkennut.

Otaniemen tutkimusreaktori FiR 1 sammutettiin lopullisesti kolmisen vuotta sitten. Alun perin purkutöihin olisi pitänyt jo päästä, mutta kiista polttoaineen palautuksesta on jarruttanut lupapäätöstä.
Otaniemen tutkimusreaktori FiR 1 sammutettiin lopullisesti kolmisen vuotta sitten. Alun perin purkutöihin olisi pitänyt jo päästä, mutta kiista polttoaineen palautuksesta on jarruttanut lupapäätöstä.
Kuva: Meeri Utti

Kiista käytetyn ydinpolttoaineen vastaanotosta Yhdysvaltoihin ei ole ratkennut. Jos pattitilanne jatkuu pitkään, polttoaine on varastoitava Loviisaan tai Olkiluotoon – tai loppusijoitettava jälkimmäiseen.

Yhdysvaltojen sisäinen kiista jarruttaa Suomen ensimmäistä ydinreaktorin purkua.

Otaniemen tutkimusreaktori FiR 1 on sammutettu pysyvästi jo vuonna 2015, ja reaktoria hallinnoiva VTT haki valtioneuvostolta lupaa käytöstäpoistoon jo puolitoista vuotta sitten. Lupapäätös on kuitenkin viivästynyt, eikä Säteilyturvakeskus (Stuk) ole voinut vielä antaa omaa turvallisuusarviotaan.

Ongelman ytimessä on käytetty polttoaine.

Se on ollut tarkoitus kuljettaa vanhan palautussopimuksen perusteella lähtömaahansa Yhdysvaltojen Idahoon. Osavaltion ja liittovaltion energiavirasto DOE:n välillä on kuitenkin kärjistynyt kiista vanhojen ydinjätteiden poistamisesta Idahon alueelta.

– DOE ei ole pysynyt aikataulussa, josta sanktiona osavaltio on kieltänyt tulevat käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset alueelle, kertoo vanhempi tutkija Markus Airila VTT:ltä.

Jäätynyt tilanne on uhannut kaataa koko polttoainepalautuksen Suomesta, sillä palautussopimus umpeutuu ensi toukokuussa.

Sata kiloa vaatii isoja päätöksiä

Tutkimusreaktorista on jäänyt käytettyä, korkea-aktiivista polttoainetta vain satakunta kiloa.

– Suurin osa polttoaineesta on edelleen reaktorialtaassa, mutta ne on sijoitettu siten, ettei polttoaine tule kriittiseksi missään tilanteessa, kertoo ydinjätelaitosten valvonnan toimistopäällikkö Kai Hämäläinen Stukista.

Määrää voi suhteuttaa Suomen neljän ydinvoimalan loppusijoitusta odottavaan polttoaineeseen, jota on kertynyt tuhansia tonneja. Vaikka määrä Otaniemessä on pieni, aiheuttaisi polttoaineen jääminen Suomeen mittavat operaatiot.

– Palautus on meille ensisijainen vaihtoehto, koska arvioimme sen sekä ajallisesti, hallinnollisesti että taloudellisestikin järkeväksi, Airila sanoo.

Myös reaktorin purkuluvan käsittelyä johtava työ- ja elinkeinoministeriö pitää palautusta ykkösvaihtoehtona, samoin Stuk.

Jos polttoaine jää, se päätynee Eurajoelle

Jos polttoaine jää Suomeen, se on tarkoitus loppusijoittaa ydinvoimalaitosten polttoaineen loppusijoitustiloihin Eurajoelle. Asiasta on olemassa periaatesopimus VTT:n ja loppusijoitusyhtiö Posivan välillä.

Loppusijoitus kallioperään vaatisi kuitenkin omat lupansa ja turvallisuuspäivityksensä, eikä Otaniemen jäte todennäköisesti olisi ensimmäisten joukossa, kun loppusijoitus Eurajoella mahdollisesti alkaa joskus 2020-luvun puolivälin tienoilla. Siihen saakka Otaniemen ydinjätteelle olisi saatava turvalliset välivarastointitilat.

– Reaktorin purku ei voi alkaa, ennen kuin polttoaine on siirretty pois, Hämäläinen selittää.

Käytännössä välivarastoja löytyy vain Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksista. Polttoaineen kuljetus ja varastointi vaatii sekin omat lupansa turvallisuusarvioineen, ja asiasta pitää luonnollisesti päästä sopimukseen myös ydinvoimayhtiöiden (Fortum ja Teollisuuden Voima) kanssa.

Välivarastointiin on korkea kynnys

Airilan mukaan neuvotteluissa on edistytty hyvin. Hän ei kuitenkaan kerro, kumpaan väliaikaisosoitteeseen polttoaine kuljetettaisiin. Lisätietoa on luvassa, kun VTT jättää hakemukseensa täydennyksen marraskuussa.

Välivarastointiin voidaan joutua, vaikka polttoaineen palautus Yhdysvaltoihin onnistuisikin. Kynnys on kuitenkin korkea.

– Välivarastoinnin luvitus ydinvoimalaitoksen alueelle vie käsityksemme mukaan niin paljon aikaa ja vaatii investointeja, että harkitsemme sitä tarkoin ja käynnistämme toimenpiteet vain, jos USA-ratkaisu näyttää viivästyvän useilla vuosilla.

Tällöin polttoainetta pidettäisiin reaktorissa nykyiseen tapaan. Se taas siirtäisi purkutöiden aloitusta.

Palautussopimuksen jatko on mahdollinen

Yhdysvaltojen sisäisestä riidasta huolimatta palautus näyttää yhä mahdolliselta.

– Olemme saaneet tiedon, että vaikka polttoaineen palautusohjelma päättyy toukokuussa 2019, sitä voitaisiin jatkaa VTT:n käytetyn ydinpolttoaineen palauttamiseen myös toukokuun jälkeen, kertoo erityisasiantuntija Linda Kumpula työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Palautusohjelman jatkoa valmistellaan hänen mukaansa parhaillaan, ja ministeriö odottaa lisätietoja tilanteesta marraskuussa.

Myös VTT on asian suhteen "kohtuullisen optimistinen" ja pitää mahdollisena, että ydinpolttoaineen palautus voisi onnistua parin vuoden kuluessa.

– Käytämme "odotusajan" purun ja ydinjätehuollon yksityiskohtaiseen suunnitteluun, jotta itse purkuvaihe voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti.

Käytetty ydinpolttoaine kuljetettaisiin Yhdysvaltoihin meritse, ja Stuk valvoisi kuljetusta Suomen rajalle saakka. Hämäläisen mukaan yhdysvaltalaiset ovat jo käyneet mittaamassa polttoaineen ja todenneet sen palautuskelpoiseksi.

Polttoaineen poiston jälkeen purkuun, joka kestää vuoden

Hämäläinen arvioi, että Stuk saa turvallisuusarvionsa valmiiksi ensi maaliskuussa, joten käytöstäpoistoa koskeva valtioneuvoston lupa voisi tulla vielä ennen kesää.

Polttoaineen poistamisen jälkeen reaktorin purku vie suunnitelmien mukaan reilun vuoden. Airilan mukaan töihin voitaisiin päästä aikaisintaan vuonna 2021.

Reaktorin osat ja radioaktiivisimmat betonirakenteet paloitellaan ja kuljetetaan loppusijoitettaviksi Olkiluotoon tai Loviisaan. Tähänkään liittyvästä sopimustilanteesta VTT ei halua vielä kertoa enempää ennen kuin ensi kuussa.

Vuonna 1962 käynnistyneen tutkimusreaktorin rakennus ja alkuvaiheet olivat merkittävässä roolissa, kun Suomessa valmistauduttiin ydinvoimalaitosten rakentamiseen. Purkutöistä on tarkoitus ottaa oppia samaan tapaan.

– Siitä voi olla hyötyä, kun ydinvoimaloita aletaan poistaa käytöstä, Hämäläinen vahvistaa.

Ilmoita asiavirheestä