Samaan aikaan, kun sotaa valmistellaan Yhdysvalloissa, puidaan myös maan ensi vuoden budjettia. Tilanne on varsin mielenkiintoinen.
Bush on esittänyt kaikkiaan 726 miljardin dollarin (euron) veroleikkauksia talousarvioon, leikkaukset tulisivat voimaan seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Samaan aikaan Bushin hallinto aikoo anoa kongressilta sodan kulujen peittämiseen 90 miljardin dollarin lisärahoitusta.
Esitys lähtenee kongressiin Capitolin kukkulalle jo perjantaina. Rahaa on tässä tilanteessa vaikea löytää, sillä Bushin hallinto on saanut muutamassa vuodessa muutettua valtiontalouden 890 miljardin ylijäämän syväksi vajeeksi.
Kongressin analyysien mukaan veroleikkaukset veisivät vajeen 1,82 biljoonaan dollariin.
Veroleikkauksia vastustava republikaanisenaattori John McCain vaatii valtion kulutusta kuriin.
"Emme tiedä vielä, kuinka paljon sota maksaa ja meillä on myös edessä muita kriisejä, mukaanlukien Pohjois-Korea ja Iran", muistuttaa senaattori.
Maltilliset senaattorit ovatkin esittämässä 350 miljardin veroleikkauspakettia.
Elvytys ei tehoa
Yhdysvaltain velkavetoisesta elvytyspolitiikasta ei ole paljoakaan apua, sillä korot ovat jo niin alhaalla, kuin ne voivat olla eli 1,25 prosentissa.
Korkojen höylääminen edelleen ei saa enää lisäinvestointeja liikkeelle eikä kulutusta nousuun. Amerikkalaisilla ei ole säästöjä, joita kuluttaa.
Laskevat korot ovat kyllä pudottaneet asuntolainojen korkoja, mutta luottokorttien korkoihin niillä ei ole suurtakaan vaikutusta.
Rahapolitiikan luojat joutuvatkin miettimään uusia keinoja pumpata talouteen rahaa pitääkseen sen pyörimässä. Yhtenä vaihtoehtona harkitaan valtion arvopapereiden myyntiä.
Ankeita lukuja
Talous kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vaivaiset 1,4 prosentin vauhtia. Alkuvuoden kasvuksi ennustellaan samansuuntaisia lukuja. Sodan vaikutuksia talouteen voi vain arvailla.
Työllisyystilanne maassa ei ole kohentunut, työttömyys on Amerikan mittapuussa korkealla eli 5,8:ssa prosentissa. Kaiken kukkuraksi kuluttajien luottamus on alimmillaan yli kymmeneen vuoteen.
Huippuunsa kivunneet bensan hinnat eivät helpota kuluttajien tilannetta. Kaliforniassa maksetaan jo paikoin ennenkuulumattomia, yli 3 dollarin gallonahintoja eli noin 85 centiä litralta. Lisäksi Yhdysvaltain lentoyhtiöt ajautuvat uusiin talousvaikeuksiin sodan myötä.
Vuoden 1991 Persianlahden sota maksoi Yhdysvalloille 60 miljardia dollaria; inflaation huomioon ottaen summa olisi nyt 80 miljardia. Tuolloin liittolaiset korvasivat USA:lle kaiken muun paitsi 7 miljardia dollaria. Nyt tuollaisia summia ei ole odotettavissa.
