Yhdysvalloissa liki puoli vuotta Donald Trumpin virkaanastujaisten jälkeen häntä vastustavat mielenosoitukset jatkuvat yhä. Viikonloppuna useissa kaupungeissa on kutsuttu koolle protesteja, joissa Trumpille vaaditaan virkasyytettä.
Jos presidentti asetetaan virkasyytteeseen ja todetaan syylliseksi, hänen on erottava virastaan. Näin ei ole koskaan aiemmin käynyt.
Trumpia vastaan on kaavailtu syytettä liittyen liittovaltion poliisin FBI:n tutkintaan hänen kampanjansa epäillyistä Venäjä-kytköksistä. Myös Trumpin bisnesimperiumi ja presidentin sen kautta mahdollisesti saama hyöty on herättänyt arvostelua.
Virkasyyteprosessi on kuitenkin pitkä ja tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa hyvin epätodennäköinen. Syytteen nostamisesta päättää kongressi, joka on tiukasti republikaanien käsissä.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi uskoo yhä, että virkasyytemenettelyyn päädytään.
- Vuoden alussa arvioin, että Trump asetetaan syytteeseen ennen vuoden loppua. En ole vielä valmis antamaan tästä täysin periksi: sanoisin, että ennen vuoden loppua pannaan alulle vakavasti otettava virkasyyteprosessi, Koskenniemi arvioi STT:lle.
"Täysin kelvoton virkaansa"
Yhdysvaltojen historiassa vain kaksi presidenttiä on joutunut virkasyytteeseen, Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998. Tuolloinkin syytteet kaatuivat kongressissa.
Demokraattijohtajat ovatkin kehottaneet omiaan unohtamaan haaveet Trumpin viraltapanosta ja keskittymään sen sijaan tämän ajaman politiikan, kuten terveydenhuoltouudistuksen vastustamiseen. Demokraatit voivat yrittää niskan päälle seuraavan kerran ensi vuoden marraskuun kongressivaaleissa.
Koskenniemenkään mukaan hyvää perustetta Trumpin asettamiseksi virkasyytteeseen ei ole vielä löytynyt.
- Mutta koska Trump on niin täysin kelvoton virkaansa, uskon, että hänelle tulee vielä mahdollisuus tehdä jotain - ehkä ulkopolitiikassa - joka on niin vaarallista ja perustuslain kannalta kyseenalaista, että republikaanien on välttämätöntä päästä hänestä eroon.
Presidentin viraltapano on pitkä prosessi
- Yhdysvaltojen perustuslain mukaan presidenttiä vastaan voidaan aloittaa virkasyytemenettely, jos hän on syyllistynyt "maanpetokseen, lahjontaan tai muuhun vakavaan rikokseen tai väärinkäytökseen".
- Virkasyytteen nostaa kongressin alahuone eli edustajainhuone. Edustajainhuoneen enemmistön on äänestettävä syytteen nostamisen puolesta.
- Virkasyyteoikeudenkäynti käydään kongressin ylähuoneessa eli senaatissa. Käsittelyä johtaa korkeimman oikeuden puheenjohtaja.
- Syytemenettely voi kestää vuosia. Jotta presidentti voidaan todeta syylliseksi ja panna viralta, senaatista kahden kolmasosan pitää äänestää sen puolesta. Tällöin presidentin korvaajaksi nousee varapresidentti.
- Yhdysvaltojen historiassa kaksi presidenttiä on joutunut virkasyytemenettelyyn: Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998. Molemmat vapautettiin syytteestä.