Yhdysvaltain asevoimien värväyskampanja vuodelle 2005 päättyi syyskuun lopussa heikoimmin tuloksin neljännesvuosisataan. Epävirallisten lukujen mukaan asevoimiin rekrytoitiin 12 kuukauden aikana kaikkiaan 73 000 sotilasta, kun tavoite oli 80 000. Yhtä suuri vajaus värvättyjen määrässä oli viimeksi vuonna 1979.
Itse asiassa tilanne on vielä vaikeampi kuin tilastot kertovat. Vuonna 2004 lähes puolet uusista sotilaista, jotka olivat kirjoittautuneet asevoimien palvelukseen edellisenä vuonna, joutuivat odottamaan useiden kuukausien ajan, ennen kuin astuivat palvelukseen.
Siirtymävaihe on ollut käytössä jo pitkään, ja sen avulla Pentagon pystyy paremmin hallitsemaan joukkojen uusiutumista.
Enää se ei kuitenkaan toimi. Edellisvuoden värvätyt muodostavat vain 18 prosenttia tämän vuoden sotilaiden kokonaismäärästä, ja heitä on 11 prosenttia vahvuudesta rekrytointivuonna 2006, joka alkoi 1. lokakuuta ja päättyy 30. syyskuuta.
"Tämä merkitsee sitä, että sotilastarpeen täyttäminen on todellinen haaste", tunnusti asevoimien tiedottaja, everstiluutnantti Bryan Hilferty.
Kovaa
kampanjointia
Reserviläisten osalta tilannetta pidetään vielä hälyttävämpänä, vaikkei mitään lukuja ole ilmoitettu julkisuuteen.
Nämä "sunnuntaisotilaat" - jotka kuuluvat osavaltioiden alaisuudessa toimivaan kansalliskaartiin sekä Pentagonin alaisuudessa olevaan reserviin - muodostavat 45 prosenttia Yhdysvaltain asevoimien kokonaisvahvuudesta.
Puolustusministeriö on toteuttanut viime aikoina näkyviä mainoskampanjoita. Se on palkannut satoja värvääjiä, ja tarjoaa jopa 20 000 dollaria palkkioina värvätyille.
Ministeriö on jopa pyytänyt kongressilta lupaa nostaa vapaaehtoisten ikärajan 42 vuoteen. Nykyisin se on 35 vuotta aktiivipalveluksessa oleville ja 39 vuotta reserville sekä kansalliskaartille.
Toimilla ei kuitenkaan ole paljoa vaikutusta - ensinnäkin siksi, että Yhdysvalloissa vallitsee lähes täystyöllisyys ja ennen kaikkea siksi, että Irakin sota muuttuu koko ajan epäsuositummaksi.
Yli 1 900 amerikkalaissotilasta on kuollut Irakissa kahden ja puolen vuoden aikana.
Pentagonin terminologian mukaan "heikkotehoinen selkkaus" uuvuttaa armeijaa, joka ei sovellu pitkään ja epävarmaan taisteluun sissejä vastaan.
Vuodesta 2001 lähtien Yhdysvaltain asevoimat on lähettänyt yli miljoona miestä Afganistaniin ja Irakiin. Sadattuhannet ovat palvelleet jo useaan otteeseen.
Toimillaan Pentagon on onnistunut nostamaan maavoimien teoreettisen vahvuuden 480 000 miehestä 640 000 sotilaaseen. Mutta samalla se karkottaa mahdollisia tulevia värväytyjiä tai niitä, jotka olisivat saattaneet jatkaa omaa sopimustaan.
Asevelvollisuus
päättyi 1973
Asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 1973 Vietnamin sodan lopussa. Ammattiarmeijan rinnalle kenraali Creighton Abrams suunnitteli järjestelmän, jonka avulla pystyttiin säilyttämään kansalaisia edustavat asevoimat, kuitenkin vapaaehtoisuuteen perustuen.
Järjestelmää ei kuitenkaan ole rakennettu pitämään yllä kokemattomia yksikköjä, jotka joutuvat taistelemaan kaukana, pitkään ja vaikeissa oloissa.
Kongressi on suostunut lisäämään maavoimien vahvuutta 50 000 miehellä, ja perustamaan uudelleen divisioonat, jotka lopetettiin kylmän sodan päättyessä.
Mutta siihen menee aikaa, se tulee kalliiksi, ja se on mahdotonta ilman uusia sotilaita.
Paluu yleiseen
asevelvollisuuteen?
Mikäli Yhdysvaltain armeija haluaa säilyttää riittävän kyvyn käydä kahta laajaa selkkausta samanaikaisesti, kuten se on asettanut tehtäväkseen, ja mikäli se ei kykene värväämään lisää joukkoja, se saattaa joutua palaamaan yleiseen asevelvollisuuteen.
Demokraattien edustaja, Korean sodan veteraani Charles Rangel ja demokraattinen senaattori, toisen maailmansodan veteraani Ernest Hollings jättivät vuonna 2004 tämänsisältöisen lakiesityksen. Se torjuttiin suurilukuisesti.
Uudistusta olisi mahdotonta hyväksyä taloudellisesti ja vielä enemmän poliittisesti.
New York Timesille ja CBS-televisiokanavalle vuonna 2004 tehdyssä mielipidekyselyssä yli 70 prosenttia amerikkalaisista, niin demokraateista kuin republikaaneistakin, vastusti sitä ehdottomasti.