Yhdysvallat ei ottanut Helsingin ilmastokokouksessa askeltakaan kohti EU:n kannattamaa Kioton ilmastosopimusta, vaan korosti sitovien päästörajoitusten sijaan teknologian kehitystä keinona ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
EU:n ja Yhdysvaltain ilmastokokoukseen osallistunut Yhdysvaltain varaenergiaministeri David Garman muistutti, että maan energiaministeriö on yksi maailman suurimmista luonnontieteellisen tutkimuksen rahoittajista ja että ministeriön palveluksessa on huomattava määrä luonnontieteiden nobelisteja.
-- Me työskentelemme lukuisien sellaisten uusien teknologioiden parissa, jotka voivat perusteellisesti muuttaa koko energia-alaa. Kehitämme puhdasta hiilivoimaa, ydinvoimaa ja uudenlaisia biopolttoaineita, jotka voivat avata erinomaisia mahdollisuuksia, Garman sanoi ilmastokokouksen päätteeksi järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Yksi mielenkiintoisimmista uusista vaihtoehdoista Garmanin mukaan on selluloosaetanoli, jota voitaisiin nykyisen monimutkaisen kemiallisen prosessin sijaan tuottaa "luontoa matkien" mikrobien avulla.
Suuntaviivojen hahmottelua
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) isännöimä ilmastokokous oli uusi avaus EU:n ja Yhdysvaltain välisessä ilmastokeskustelussa, joka on viime vuosina ollut perin vähäistä Kioton sopimusta koskevien näkemyserojen vuoksi.
Yhdysvaltojen delegaatiota johti varaulkoministeri Paula Dobriansky yhdessä varaenergiaministeri Garmanin kanssa. EU:ta edustivat suomalaisministerien ohella muun muassa EU-komission ympäristöpääosaston tanskalainen pääjohtaja Mogens Peter Carl.
Mitään suuria päätöksiä Helsingissä ei tehty, vaan lähinnä hahmoteltiin tulevan yhteistyön suuntaviivoja. EU ja Yhdysvallat sopivat vahvistavansa yhteistyötään muun muassa puhtaan hiilivoiman, energiatehokkuuden, metaanin talteenoton, biopolttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden suhteen.
Helsingissä sovittiin niin ikään, että dialogi saa jatkoa ensi vuonna Yhdysvalloissa järjestettävässä kokouksessa. Kokous toteutuu todennäköisesti jo vuoden alkupuoliskolla Saksan puheenjohtajakaudella -- ainakin Saksaa kokouksessa edustanut ympäristöministeriön valtiosihteeri Matthias Machnig korosti lehdistötilaisuudessa voimakkaasti ilmastopolitiikan tärkeyttä Saksalle.
"Kiotosta on puhuttava"
Suomen Luonnonsuojeluliitto kommentoi keskiviikkona tuoreeltaan ilmastokokouksen aikaansaannoksia. Luonnonsuojeluliitto kiittelee puheenjohtajamaa Suomen keskustelunavausta, mutta painottaa, että jatkossa keskustelua on käytävä enemmän EU:n ehdoilla.
Teknologiayhteistyön kohteiden listaaminen ei Luonnonsuojeluliiton mukaan riitä, vaan sitovat päästövähennykset on otettava puheeksi Yhdysvaltain kanssa.
-- Pelkkä teknologinen kehitys ei riitä, jos teknologian käyttöönotolle ei luoda velvoitetta poliittisella ohjauksella eli sitovilla päästövähennystavoitteilla, Luonnonsuojeluliiton EU-koordinaattori Tuuli Kaskinen sanoo.
Kaskinen toivoo, että Helsingin kokous on alku kehitykselle, jossa Yhdysvallat lähentyy muuta maailmaa ilmastomuutoksen torjunnassa. Hänen mukaansa "Kioto ei saa olla kielletty sana ilmastokeskusteluissa".
Yhdysvaltain, Japanin, Etelä-Korean, Kiinan, Intian ja Australian taannoista teknologiasopimusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Kaskinen pitää "mediatemppuna". Hän toivoo, että Helsingin dialogin tulokset osoittautuvat Tyynenmeren maiden teknologiasopimusta hedelmällisemmiksi.