Kolumni

Yh­dys­val­lat uskoo it­seen­sä ja tu­le­vai­suu­teen

Yhdysvalloissa talouskasvu jatkuu.

Yhdysvalloissa talouskasvu jatkuu. Tähän johtopäätökseen päätyy, jos katsoo amerikkalaisia taloustilastoja tai keskustelee paikallisten talouspäättäjien kanssa. Tunnelma on hyvin erilainen kuin Euroopassa. Usko talouteen ja yritysten kilpailukykyyn on vahva.

USA:ssa saavutetaan pian ennätys katkeamattoman kasvun pituudessa. Amerikan talous on kasvanut jo kymmenen vuotta ilman katkoa. Seuraava taantuma tuntuu aina painuvan ennustehorisontin ulkopuolelle.

Tällä hetkellä USA:n talouden suurimmat riskit tulevat maan rajojen ulkopuolelta. Viimeksi maan keskuspankki, Fed, varoitti riskien tulevan ennen kaikkea Euroopasta ja Kiinasta. Kauppasodat, brexit ja Kiinan kasvun hidastuminen ovat lyöneet enemmän Eurooppaa kuin Yhdysvaltoja.

Verrattuna Eurooppaan Yhdysvallat on suljetumpi talousalue. Eurooppa on riippuvaisempi alueen ulkopuolisista vientimarkkinoista. Etenkin EU:n suurimman talouden, Saksan talouskasvu on ollut hyvin vientivetoista. Mahdolliset ongelmat vientimarkkinoilla lyövät voimakkaammin lävitse vanhalla mantereella kuin uudella.

Tämä on konkretisoitunut USA:n ja Kiinan kauppasodassa, joka aiheutti osaltaan Kiinan kasvun hidastumista. Tämän vaikutukset olivat voimakkaammat Saksassa kuin itse kauppasodan aloitteen tekijässä, Yhdysvalloissa. Euroalueen maista nimenomaan Saksalla vienti Kiinaan on ollut suurinta.

Myös muita syitä Yhdysvaltojen nousukauden pituuteen on ollut. Yhdysvalloissa talouspolitiikka on selvästi aktiivisempaa kuin Euroopassa. Tämä koskee sekä keskuspankin harjoittamaa rahapolitiikkaa että finanssipolitiikkaa.

Tuorein esimerkki tästä tulee vuoden vaihteesta. USA:n keskuspankki muutti linjaustaan korkojen muutoksesta tammikuun lopussa. Kun aikaisemmin Fedin oli oletettu nostavan korkoja tänä vuonna, suunnitelmista luovuttiin mm. kansainvälisten talousnäkymien heikennettyä. Vaikka kasvu hidastui euroalueella enemmän, muutos EKP:n politiikassa tapahtui vasta Fedin jälkeen.

Samaan aikaan suhtautuminen alijäämiin ja valtion velkaan on selvästi vapautuneempaa USA:ssa kuin Euroopassa. Huolimatta täystyöllisyydestä ja pitkään jatkuneesta nousukaudesta USA:ssa päätettiin laskea yritysverotusta ja samalla lisätä liittovaltion velkaantumista. Sekä alijäämä että velan taso ovat suurempia USA:n liittovaltiolla kuin euroalueen valtioilla yhteensä. Euroalueella velan tasosta ollaan aktiivisesti huolissaan ja sitä pyritään rajoittamaan yhteisillä velkasäännöillä. USA:ssa huoli velan ja alijäämän suuruuksista on hyvin paljon kevyempää asian suhteen.

Niin Yhdysvalloissa kuin monessa muussakin länsimaassa on viimeiset vuosikymmenet ollut poliittisesti vaikea tehdä suuria yhteiskunnallisia uudistuksia. Maassa on kaksipuoluejärjestelmä, jossa demokraatit ja republikaanit ovat ainoat valtapuolueet koko maan tasolla. Viimeisten vuosien aikana kahden johtavan puolueen on ollut hyvin vaikea tehdä yhteistä politiikkaa.

Presidentti Trumpin hallinnon suurin sisäpoliittinen saavutus on ollut yritysverotuksen uudistaminen. Tämä onnistuttiin viemään läpi, kun sekä presidentti että kongressin kaksi kamaria olivat republikaanien hallussa. Näin ei kuitenkaan ole edustajahuoneen täytevaalien jälkeen. Jakautuneessa kongressissa pientenkin uudistusten tekeminen on vaikeaa.

Liittovaltion asema kansalaisten arjessa on kuitenkin selvästi pienempi kuin Euroopassa kansallisvaltioiden. Vaikka päätöksenteko olisi liittovaltion tasolla jumissa, politiikan teko voi jatkua osavaltiotasolla. Hyvä esimerkki tästä on vaikka Kalifornian energiapolitiikka, joka on selkeästi aktiivisempaa kuin yhdenkään EU-maan.

USA:lla on omat ongelmansa. Etenkin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta maa harrastaa hyvin erilaista politiikkaa kuin Eurooppa. Monella hyvinvointia kuvaavalla mittarilla keskimääräinen amerikkalainen on jäänyt jälkeen eurooppalaisista. Samalla amerikkalaisten usko oman talouden ja yritysten kilpailukykyyn on kuitenkin myös vahva. Esimerkiksi työn tuottavuudessa USA on ollut pitkään johtava maa.

Pitkän aikavälin kasvun kannalta myös väestörakenne on tärkeä. Yhdysvaltojen väestökehityksen odotetaan olevan nopeampaa kuin muissa länsimaissa ennen kaikkea pitkään jatkuneen maahanmuuton vuoksi. Vaikka maahanmuutto on poliittisesti hankala asia, se on varmistanut, että USA:ssa työikäisten määrä on jatkossakin kasvussa toisin kuin yleensä muissa länsimaassa ja tulevaisuudessa myös Kiinassa.

Usein tulkitaan, että Yhdysvallat on menettämässä johtavaa asemaansa maailmassa. Etenkin Kiinan nousu muuttaa geopolitiikan valta-asemia. Näin todennäköisesti on tapahtumassa. Yhdysvallat tulee kuitenkin jatkossakin olemaan taloudellinen ja sotilaallinen suurvalta. Jos jotain, viimeiset 10 vuotta ovat vahvistaneet amerikkalaisten itsetuntoa entisestään.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.