Pääkirjoitus

Yh­dys­val­lat osoitti voi­maan­sa

Yhdysvaltain näyttävä ohjusisku Shayratin lentotukikohtaan Syyriassa osoittaa niin Syyrian hallinnolle kuin Venäjälle, että Yhdysvalloilla on päättäväistä valmiutta ja halua puuttua Syyrian konfliktiin uudella tavalla.

Yhdysvaltain näyttävä ohjusisku Shayratin lentotukikohtaan Syyriassa osoittaa niin Syyrian hallinnolle kuin Venäjälle, että Yhdysvalloilla on päättäväistä valmiutta ja halua puuttua Syyrian konfliktiin uudella tavalla. Aikaisin perjantaiaamuna tehty massiivinen isku tuhosi lähes kokonaan Syyrian toiseksi suurimman lehtotukikohdan, jota myös venäläiset ovat käyttäneet. Oireellista on, että isku tehtiin Kiinan presidentti Xi Jinpingin vierailun yhteydessä.

Yhdysvaltain politiikka Syyriaa kohtaan on muuttunut nopeasti. Vielä hetki sitten Syyriaa ja sen hallintoa pidettiin tärkeänä liittolaisena taistelussa islamistista äärijärjestö Isisiä vastaan.

Tähän asti Yhdysvallat on välttänyt suoria hyökkäyksiä Bashar al-Assadin hallintoa kohtaan. Venäjä tukee Syyrian presidenttiä, eikä osoita siinä horjumisen merkkejä.
Tiistaina maailmalle levisi kuitenkin kuvia myrkkykaasuiskun kohteeksi joutuneista kouristelevista lapsista Khan Sheikhunin kaupungissa. Presidentti Donald Trump tuomitsi Syyrian hallinnon tekemäksi epäillyn kaasuiskun.

Syyrian sodassa on tapahtunut hirvittäviä asioita, mutta uusin tieto kemiallisten aseiden käytöstä on ylittänyt kansainvälisen yhteisön sietokynnyksen. Kansainvälinen yhteisö on tuominnut teot ja pitää al-Assadia syyllisenä tilanteeseen.

Syyrian hallinto on syyllistynyt YK:n raportin mukaan kaasuaseen käyttöön toistuvasti aiemminkin. Myös Isisin tiedetään käyttäneen sinappikaasua. Kemiallisten aseiden käyttö on kansainvälisten sopimusten mukaan sotarikos. Suomi vaatii niin kaasu- kuin ohjus-
iskun selvittämistä.

Trumpin päättäväisyyden taustalla on nähtävissä hänen edeltäjänsä presidentti Barack Obaman toiminta. Obama oli haluton puuttumaan Syyrian sotaan, mutta piti kemiallisten aseiden käyttöä rajana. Yhdysvallat ei silti puuttunut tilanteeseen Ghoutanin sariini-iskun jälkeen 2013. Iskusta syytettiin niin Syyrian hallitusta kuin kapinallisia.

Trumpin määräämä isku saa tukea sen liittolaisten ohella entiseltä ulkoministeri Hillary Clintonilta, jonka mukaan Yhdysvaltain olisi pitänyt tuhota hallituksen lentokenttiä jo aiemmin.

Yhdysvaltain ohjusisku Syyriaan viilensi merkittävästi suhteita Venäjään. Presidentti Vladimir Putin pitää iskua hyökkäyksenä suvereenia valtiota kohtaan. Venäjän mukaan Syyrialla ei ole enää kemiallisia aseita. Ulkoministeri Rex Tillersonin vierailu Moskovaan ensi viikolla on näissä oloissa poikkeuksellisen tärkeä.

Tilanteen kärjistyminen riippuu Yhdysvaltain jatkotoimista ja Venäjän vastatoimista. Venäjä vetäytyy toistaiseksi alueen ilmaturvallisuussopimuksesta. Tämä lisää tahattomankin riskin mahdollisuutta, kun Venäjä sanoo vielä vahvistavansa Syyrian ilmapuolustusta.

Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet ovat aallonpohjassa. YK:n turvaneuvostolla olisi aina kokoontuessaan mahdollisuus jouduttaa Syyrian rauhanneuvotteluja. Turhaan optimismiin ei kuitenkaan ole aihetta.