EU:n mukaan Yhdysvaltain päätös lykätä EU:n, Kanadan ja Meksikon teräksen ja alumiinin tuontitulleja vain pitkittää markkinoiden epävakautta.
Komission mukaan EU tulisi jättää täysin ja pysyvästi tullien ulkopuolelle, koska tulleja ei voida perustella kansallisella turvallisuudella, komissio kertoo tiedotteessaan. Komission mukaan sen alueella ei ole teräksen ja alumiinin ylituotantoa, ja unioni on kuluneina kuukausina tehnyt asiassa jatkuvaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
- EU on toistuvasti ilmaissut halukkuutensa keskustella nykyisistä, molempia osapuolia koskevista markkinakysymyksistä. Olemme kuitenkin tehneet myös selväksi, että Yhdysvaltojen pitkäaikaisena ystävänä ja kumppanina emme voi neuvotella uhan alla. Kaiken transatlanttisen yhteistyön tulee olla tasapainoista ja molempia osapuolia hyödyttävää, tiedote jatkui.
EU:n mukaan kauppakomissaari Cecilia Malmströmin keskustelut Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Rossin ja Yhdysvaltain kauppapoliittisen edustajan RobertLighthizerin kanssa jatkuvat tiiviinä tulevinakin viikkoina.
Britannia: Positiivinen merkki
Britannian mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös lykätä teräksen ja alumiinin tuontitulleja kesäkuun alkuun saakka on positiivinen merkki.
- Olemme edelleen huolissamme näiden tullien vaikutuksesta maailmakauppaan. Jatkamme työtä EU:n kanssa saavuttaaksemme monenkeskisen ratkaisun ylituotantoon sekä hallinoidaksemme vaikutuksia kotimaan markkinoihin, lausunnossa sanotaan.
Saksan hallitus kertoi haluavansa "pysyvän poikkeuksen" Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitulleista.
Saksan mukaan se on huomioinut päätöksen lykätä EU:n, Kanadan ja Meksikon teräksen ja alumiinin tuontitulleja kesäkuun alkuun saakka. Saksa kertoi kuitenkin jatkavansa vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa, jotta se pääsee kokonaan eroon tulleista.
Perusteena kansallinen turvallisuus
Valkoinen talo vahvisti aamulla, että Trump lykkää EU:n, Kanadan ja Meksikon teräksen ja alumiinin tuontitulleja kesäkuun 1. päivään saakka.
Lisäksi Yhdysvallat on päässyt Etelä-Korean kanssa sopuun terästuonnista ja tehnyt periaatepäätökset Argentiinan, Australian ja Brasilian kanssa, Valkoinen talo sanoo. Näissä neuvotteluissa yksityiskohdat lyödään Valkoisen talon lausunnon mukaan lukkoon pian.
Trump totesi lausunnossa, että Yhdysvallat jatkaa metallituonnin "kansalliselle turvallisuudelleen aiheuttaman uhan" arviointia kaikin tarvittavin ja sopivin keinoin.
- Kaikissa neuvotteluissa hallintomme keskittyy kiintiöihin, jotka rajoittavat tuontia, rajaavat kauttakulkuliikennettä ja suojaavat kansallista turvallisuutta, Trump sanoo lausunnon mukaan.
Ministeri Virolainen: Ei poista ylituotanto-ongelmaa
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) pitää Trumpin päätöksen positiivisena puolena sitä, että tullit eivät vielä tulleet voimaan.
- Mutta kyllähän tämä tarkoittaa sitä, että epätietoisuus jatkuu. Se on kaikille yrityksille aina huono asia. Toinen asia on se, että eihän tämä poista sitä aitoa ongelmaa eli ylituotantoa, Virolainen kommentoi aamulla STT:lle.
Virolaisen mukaan kiistan venymisen suorat vaikutukset ovat Suomelle sinällään pienet.
- Tulee kuitenkin markkinavääristymiä, ja se on vakava haitta EU:n teräsalan yritysten kilpailukyvylle.
EU:n kauppaministereiden kokous on 22. toukokuuta. Virolaisen mukaan tuohon mennessä kiistaan pitää olla näköpiirissä jokin ratkaisu.
- Siitä on sitten vain viikko tuohon uuteen deadlineen. Mutta kuten tänäänkin nähtiin, kyllä tämä aika viime tinkaan meni.
30 päivää aikaa neuvotella
Lykkäys antaa EU:lle ja muille tuontitullien piiriin kuuluville maille aikaa yrittää etsiä sopua Yhdysvaltain kanssa. Suurten EU-maiden johtajat ovat aiemmin sanoneet, että EU ryhtyy vastatoimiin, jos tuontitullit tulevat voimaan. Nokittelu on lietsonut pelkoja kauppasodasta.
EU on valmistellut identtisiä vastatoimia Yhdysvalloista tulevalle teräkselle sekä rangaistustulleja tunnetuille amerikkalaistuotteille, kuten moottoripyörille, farkuille ja appelsiinimehulle.
Tuontitullien alaisten teräs- ja alumiinitavaroiden osuus Suomen koko Yhdysvaltain-viennistä oli viime vuonna alle kaksi prosenttia. Tullin mukaan vienti oli arvoltaan 73 miljoonaa euroa. Suurin huoli kohdistuu Suomessa ja muualla EU:ssa siihen, miten vastatoimien kierre vaikuttaa maailmankaupan kasvuun ja sitä kautta vientinäkymiin.