Yhdysvallat suunnittelee useiden tukikohtien siirtämistä Saksasta lähinnä Itä-Eurooppaan. Saksa menettäisi operaatiossa kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja miljardien eurojen tulolähteen.
Huhut näyttävät saksalaisten kauhuksi toteutuvan. Yhdysvallat valmistelee puolustusministeri Donald Rumsfeldin mukaan joukkojensa uudelleenjärjestelyjä Euroopassa. Kipeimmin ne koskisivat juuri Saksaa.
Sotilaspoliittiset asetelmat ovat muuttuneet kylmän sodan jälkeen ratkaisevasti. Venäjä ei enää uhkaa Saksaa tai läntistä Eurooppaa, sen sijaan polttopisteet ovat siirtyneet muualle, muun muassa Korean niemimaalle ja arabimaihin. Siksi Yhdysvallat on pitkään katsastanut joukoilleen uusia strategisesti edullisempia paikkoja.
Saksan vastustettua tiukasti sotatoimia Irakia vastaan ovat sen suhteet Yhdysvaltoihin tulehtuneet. Monet tarkkailijat pitävät erimielisyyksiä yhtenä syynä amerikkalaisjoukkojen supistuksiin Saksassa, vaikkei sitä haluta virallisesti tunnustaa.
Naton ja Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentaja James Jones laatii muutossuunnitelmat. Uusien strategiakuvioiden mukaan Euroopassa ohennetaan komentoporrasta, luovutaan suurista kiinteistä tutkikohdista ja lisätään joukkojen liikkuvuutta.
Idässä kaikki
on halvempaa
Kylmän sodan aikana painopistealueena pidettyyn Saksaan keskitettiin pääosa iskuvoimasta, jota aiotaan nyt hajauttaa Euroopassa Nato-alueen puskurivyöhykkeelle Puolaan, Unkariin, Bulgariaan ja Romaniaan. Neuvostoajoista opittuaan ne ottaisivat hinkuen vastaan äveriään ja vahvan turvaajan.
Entisissä Varsovan liiton maissa joukkojen ylläpito tulee huomattavasti halvemmaksi kuin Saksassa. Ympäristösuojelumääräyksetkään eivät ole niissä yhtä tiukkoja ja vapaata harjoitusmaastoa löytyy paljon enemmän.
Jenkkisotilaiden määrä nousee Euroopassa noin 100 000:aan. Saksassa palvelee 21 tukikohdassa 71 000 miestä ja 12 000 amerikkalaista siviiliä. Maassa asustaa myös heidän 100 000 perheenjäsentään. Varuskunnat työllistävät suoraan 16 000 saksalaista ja välillisesti kymmeniä tuhansia.
Yli miljardin
budjetti
Saksan tukikohtien vuosibudjetti liikkuu yhteensä 1,2 miljardissa eurossa, joilla kustannetaan varustuksien ohella muun muassa kouluja ja vapaa-ajan laitoksia. Amerikkalaiset kuluttavat siviilielämäänkin miljardeja euroja. Esimerkiksi Rheinland-Pfalzin osavaltio laskee hyötyvänsä tästä runsaat miljardi euroa vuodessa.
Monet paikkakunnat odottavat pelolla osuuko lähtö kohdalle. Vain Ramstein ja Spangdahlem voivat nukkua rauhassa, sillä niissä sijaitsee startegisesti tärkeä lentotukikohta.
Yhdysvaltojen puolustusministeriö on jo jäädyttänyt tulevaa silmällä pitäen miljardien eurojen laajennussprojekteja Saksassa. Muun muassa Baijerin Grafenwöhrissä on haudattu suuren harjoitusalueen ja 16 000 asunnon rakentaminen.
Listoilta on pyyhitty myös investointeja uusiin sairaaloihin, kouluihin ja vapaa-ajan rakennuksiin.