Yhdysvallat on viiden vuoden tauon jälkeen kaikessa hiljaisuudessa palaamassa kouluttamaan latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen armeijoita.
Keskeisiä syitä Washingtonin suunnanmuutokseen on ollut Kiinan vaikutusvallan vaarallisen voimakas kasvu USA:n kustannuksella latinalaisessa Amerikassa samalla, kun Yhdysvaltain eteläisen naapurit maat ovat peräjälkeen äänestäneet itselleen toinen toistaan vasemmistolaisempia johtajia.
Viimeinen pisara Washingtonin maljassa näyttää olleen
USA:n 1980-luvun arkkivihollisen, Daniel Ortegan valinta Nicaraguan presidentiksi. Jo häntä edelsi toinen amerikkalaisten silmissä vaaralliseksi katsottu valtionpäämies kun Bolivia valitsi presidentikseen Evo Moralesin.
Näkyvin ja kuuluvin viime vuosien kivi Yhdysvaltain kengässä on kuitenkin ollut Venezuelan presidentti Hugo Chávez, jonka uudelleenvalinta joulukuun vaaleissa näyttää lähes varmalta. Kuuban sairasteleva johtaja Fidel Castro kuuluukin amerikkalaisia ärsyttävissä valtionpäämiehissä jo aivan omaan historialliseen sarjaansa.
Kumoamalla koulutusyhteistyökiellon presidentti George W. Bush on käyttänyt valtuuksiaan mitätöidä itse vuonna 2002 allekirjoittamansa lain, joka alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kieltää amerikkalainen sotilasapu ja /koulutus mailta, jotka eivät suostu allekirjoittamaan erillissopimusta amerikkalaisten syytesuojasta kansanvälisessä rikostuomioistuimessa.
11 latinalaisen Amerikan maan lisäksi Bush on lehtitietojen mukaan kumonnut koulutusyhteistyökiellon 10 muultakin maalta eri puolilla maailmaa. Aineelliseen sotilasavun kieltoon Valkoinen talo ei toistaiseksi kuitenkaan ole puuttunut.
Washingtonin näkökulmasta koulutussuhteiden katkaiseminen havaittiin vaikeasti korjattavaksi virheeksi lähes alusta asti.
Vierailleessaan loppusyksystä alueen maissa Yhdysvaltojen ulkoministeri Condoleezza Rice raportoi sotilasyhteistyön lopettamisen olleen Yhdysvalloille omaan nilkkaan ampumista, varsinkin sen jälkeen kun Kiina ryhtyi käyttämään syntynyttä tilannetta tehokkaasti hyväkseen ja lähetti omia sotilasneuvonantajiaan muun muassa Ecuadoriin, Boliviaan, Chileen ja Kuubaan. Lisäksi Kiina on ryhtynyt neuvonantajien ohella toimittamaan myös aseita Jamaikaan ja Venezuelaan.
Latinalaisessa Amerikassa Yhdysvaltain sotilaskoulutuspannasta ovat nyt päässeet Ecuadorin, Perun, Bolivian, Paraguayn, Uruguayn ja Brasilian hallituksen joukot. Apua saa myös Meksiko sekä väliamerikkalainen Costa Rica. Karibialla Washington katsonut avustamisen arvoisiksi muun muassa Barbadoksen, Trinidad ja Tobagon sekä St. Vincentin ja Grenadiinien saarivaltiot.