Ensi vuoden syyskesällä Oulussa toimintansa aloittava jätteenpolttolaitos käynnistyy näillä näkymin puolella teholla. Näin siksi, ettei polttamiseen soveltuvaa yhdyskuntajätettä eli sekajätettä ole tarjolla riittävästi.
Oulun laitos tarvitsee jätettä 120 000 tonnia vuodessa. Puolet saadaan lähialueelta. Loput pitäisi tuoda muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta. Onpa väläytelty mahdollisuutta ajaa jätettä Ruotsista ja Norjasta.
Toistaiseksi sopimuksia ei ole saatu solmituiksi alueen ulkopuolisten jätelaitosten kanssa. Perämeren alueellakin punnitaan viedäkö jäte Ruotsiin vai Ouluun kuten Kalevassa keskiviikkona kerrottiin.
Vielä vähän aikaa sitten oli vallalla ajattelu, että jätteenpoltosta ei lopu ainakaan polttoaine. Vaikka jätettä riittää, nyt näyttää siltä, että siitä käydään vielä kova kilpailu.
Suomessa on kolme toimivaa jätteenpolttolaitosta. Vireillä on parinkymmenen uuden laitoksen rakentaminen, mutta todennäköisesti ne kaikki eivät toteudu.
Jos jätteenpoltto yleistyy Suomessa kovinkin laajassa mitassa, voidaan joutua samaan tilanteeseen kuin Ruotsissa, missä joillakin laitoksilla on jo pula jätteestä. Sielläkään lähialueen jäte ei riitä, vaan sitä joudutaan tuomaan kaukaa, jopa Norjasta.
Jätteenpoltto Suomessa on vielä varsin pientä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Kun Suomessa jätteestä käytetään energian tuottamiseen 10 prosenttia, vastaava luku Tanskassa on 60 ja Ruotsissakin 45.
Jätteenpoltto aiheuttaa kovia kiistoja. Osittain tämä johtuu huonoista kokemuksista, joita saatiin 1980-luvulla suljetusta Helsingin Kyläsaaren laitoksesta. Nykyiset jätteenpolttolaitokset ovat kuitenkin eri sukupolven laitoksia. Niissä ympäristönsuojeluvaatimukset on huomioitu aivan toisella tavalla.