Yhdistelmätuella työllistyy yhä useampi pitkäaikaistyötön, mutta laki sallii palkata yhdistelmätuella myös osa-aikaiseen työhön. Jos työehtosopimuksen määrittelemä minimipalkka on jo valmiiksi pieni, osa-aikaisen työllistetyn käteen ei jää välttämättä yhtään sen enempää kuin sosiaalitukien varassa jäisi.
Ongelma koskee varsinkin yhdistyksiä, koska niillä rahasta on usein pulaa.
Kunta- ja yrityspuolella osa-aikaisuuden on oltava vähintään 85 prosenttia täydestä työajasta, ja silloin luonnollisesti myös palkkaus on 85 prosenttia minimistä.
"Sitä pitää kysyä lainsäätäjältä, miksi pelivaraa on jätetty, ja motivoiko tämä työttömiä", tokaisee erityistyövoimaneuvoja Pertti Lähteenmäki Tampereen työvoimatoimistosta.
Erilaisten työllistämistoimien tarkoitus on tietysti työllistää ja ehkäistä syrjäytymistä. Köyhyys ja syrjäytyminen eivät ole synonyymejä, mutta toisaalta köyhyys määritellään taloudelliseksi syrjäytymiseksi. Kun työstä saatu palkka on tarpeeksi mitätön, ei ongelma nimeltä köyhyys poistu mihinkään.
"Mikään ei estä tarjoamasta työllistetylle kokoaikatyötä tai kohtuullista palkkaa", Lähteenmäki huomauttaa.
Yhdistelmätuki koostuu ensimmäisen vuoden aikana työnantajalle maksettavasta työmarkkinatuesta ja työllistämistuesta.
Tuen määrä harkitaan tapauskohtaisesti
Järjestelmän tarkoitus on työllistää pitkäaikaistyöttömiä siten, että työnantajalle maksetaan rekrytointitukea työmarkkinatuen verran eli keskimäärin 500 euroa kuukaudessa.
Työllistämistuen osuus voi olla enintään normaalin työllistämistuen suuruinen eli noin 430 euroa kuukaudessa.
Työvoimatoimisto harkitsee työllistämistuen määrän tapauskohtaisesti.
Osa työllistetyistä ei välttämättä työllistyisi lainkaan ilman yhteiskunnan suurehkoa tukea.
Esimerkiksi Tampereen kaupungin työllistämistä puolet on yhdistelmätuella. Valtaosa heistä työskentelee sosiaali-ja terveysalalla. Puisto-osastolla on parisataa kesätyöntekijää, joista enemmistö on opiskelijoita.
"Mehän vain tarjoamme töitä, työvoimatoimisto tekee päätökset", toteaa Tampereen kaupungin henkilöstösihteeri Seppo Saarenpää.
"On jokaisen henkilökohtainen päätös, haluaako mennä töihin. Tässä yritetään ylläpitää ihmisten työvirettä, ettei vaan istuttaisi passiivisesti kotona."