Varautuminen lintuinfluenssaan on erittäin perusteltua. Koko kansainvälisen yhteisön on kyettävä siinä saumattomaan yhteistyöhön, sillä riski on yhteinen.
Aasiassa esiintyvä lintuinfluenssa ei ole aiheuttanut tiettävästi mitään vaaraa yhdellekään suomalaiselle - ainakaan toistaiseksi. Siihen on ylipäätään kuollut yhä varsin vähäinen joukko ihmisiä. Silti Suomessakin sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kiireellistä lakiesitystä lääkkeiden varmuusvaraston täydentämiseksi, ja se tekee niin täydestä syystä.
Lintuinfluenssaan liittyvät mahdolliset riskit ovat suuret. Suomen tapaan valmisteltavat kansalliset toimet ovat tarpeen, mutta tässä vaiheessa tarvitaan ennen muuta kansainvälistä yhteistyötä. Etenkin maailman terveysjärjestön WHO:n on pystyttävä esteettä toimimaan, jotta tauti ei koskaan pääsisi riistäytymään käsistä.
Silti varotoimet ja ennalta ehkäisy voivat pettää, jolloin on hetkessä kyettävä aloittamaan poikkeuksellisen laajat kansainväliset ja jokaisessa maassa myös kansalliset toimet tautia vastaan. Nyt eletään tilanteessa, jossa on täysin perusteltua laatia suunnitelmia pahimman vaihtoehdon mukaan. Mahdollisia rokotteita tutkitaan kuumeisesti.
Kaiken tämän tekee tarpeelliseksi lintuinfluenssaviruksen H5N1:n täysin poikkeuksellinen luonne, josta WHO laati tammikuussa selväsanaisen raportin. Mikäli tauti pystyy muuttumaan ihmisestä ihmiseen leviävään muotoon, siitä voi helposti tulla maailmanlaajuinen epidemia eli pandemia, ja vielä hyvin vaikea.
Pandemiat leviävät yleensä muutaman kymmenen vuoden välein. Edellisen kerran se koetteli maailmaa 1968, ja WHO:n pääjohtajan varoituksen mukaan nyt ollaan lähempänä uutta aaltoa kuin kertaakaan tuon vuoden jälkeen.
Vuoden 1968 pandemia oli kuitenkin varsin lievä. Nyt vertailukohdetta haetaan pikemminkin vuoden 1918 espanjantaudista, joka vei alle vuodessa mennessään yli 40 miljoonaa ihmistä - hieman aiemmin päättyneessä ensimmäisessä maailmansodassa oli kuollut 8,3 miljoonaa ihmistä.
Noiden vuosien oloja ei voi verrata nykyisiin, ja niinpä arvioiden teko on hyvin vaikeaa. Lievimmässä tapauksessa virus aiheuttaisi 2-7 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman, pahimmassa tapauksessa uhreja olisi hyvin paljon enemmän. Muita seurauksia on mahdoton arvioida: nykymaailmassa tauti ehtisi periaatteessa vuorokaudessa mihin tahansa.
Lintuinfluenssavirus on aiheuttanut tutkijoille paljon päänvaivaa. Silloin, kun se on tarttunut siipikarjasta ihmisiin, kuolleisuus on ollut huima. Se on tehnyt pahaa jälkeä myös muiden nisäkkäiden joukossa. Lisäksi se näyttää asettuneen tiheästi asutun Kaakkois-Aasian takapihoille pysyvästi.
Pysyvä on silloin myös riski. Kuinka suuri se on, sitä ei tiedetä. Periaatteessa tarvitaan vain joku, jolla on samaan aikaan tavallinen influenssa ja joka saa myös siipikarjasta tartunnan. On silti myös mahdollista, että virus ei koskaan opi tarttumaan ihmisestä toiseen. Ennen kuin niin todistetusti tapahtuu, ei suuren yleisön tarvitse olla huolissaan.
Viranomaisten on kuitenkin varauduttava tähän mahdollisuuteen suunnittelussaan. Kaakkois-Aasian maat ovat täysin tietoisia tilanteesta, ne ovat varuillaan ja ne saavat kansainvälistä tukea. Kaikki se on rohkaisevaa, mutta taistelussa tällaista virusta vastaan ei lopputuloksesta voi koskaan olla varma. Jos paha pandemia lähtee liikkeelle, on Suomessakin oltava valmius nopeisiin ja poikkeuksellisiin toimiin.