Kainuun hallintokokeilusta säädetyn lain mukaan tavoitteena on turvata eri kunnissa asuvien kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada julkisia peruspalveluja. Kainuulaisten tuli saada samantasoiset ja samansisältöiset palvelut saman tasoisilla kustannuksilla. Ehkä tavoite oli alun perinkin epärealistinen, mutta kokeilun edetessä yhdenvertaisuudesta puhuminen on alkanut kuulostaa jo surullisen naurettavalta.
Jo silloin, kun terveyskeskuksien ilta-, yö- ja viikonloppupäivystykset lopetettiin maaseutukunnista muistutti muuan lääkäri, että se joka tänne jää asumaan, ottaa tietoisen riskin. Aika moni ottaa, sillä maalla asumisessa on hyvätkin puolensa. Jokaisen syrjäkunnan nettisivuillaan suitsuttama luonnon läheisyys menettää kuitenkin merkitystään, kun kohdalle osuu vakava sairaus tai ainakin vääjäämättä saapuva vanhuus.
Kahdeksan kunnan muodostama Kainuun maakunta -kuntayhtymä on asettanut jo aikoja sitten kovat säästötavoitteet, mutta ne eivät pure. Esimerkiksi henkilöstökulut ovat jatkaneet kasvuaan. Kainuussa ei rellestetä rahan kanssa, vaan tilanne on jo lähtökohtaisesti mahdoton: paljon vanhuksia ja suuria kansansairauksia potevia hajallaan suurella alueella ja käytössä rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin vain 85 prosenttia valtakunnan keskitasosta.
Väkeä on kuulemma silti välttämättä vähennettävä maakunnan palkkalistoilta. Yhdenvertaisuuden periaatteelle pyllistävä päätös oli, että Ristijärven ja jo Kajaaniin liitetyn Vuolijoen lääkärinvastaanotot lopetetaan. Akuuttivuodeosastotkin löytyvät jatkossa vain Kajaanista, Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa Ristijärven kunnanhallitus muistuttaa, että lääkäripalvelujen hakeminen naapurikunnista ei ole vain epämukavaa, vaan se aiheuttaa kunnan asukkaille suuria lisäkustannuksia. Taksirallista maksavat Kelan tilitysten kautta kaikki.
Vaaramaakunnan asukkaat osaavat kertoa surkuhupaisia tarinoita hoidonhakureissuistaan. Ensin taksilla naapurikunnan terveyskeskukseen 60 kilometrin päähän, sitten vähän pidempi kyyti ambulanssilla Kajaaniin sairaalaan. Lääkäriä pitäisi kuitenkin odottaa seuraavaan päivään, joten tarjolla olisi kyyti yöpymään Sotkamon vuodeosastolle. Tässä vaiheessa potilas palasi kotiin ja haki avun yksityiseltä lääkäriltä Oulusta.
Kaikkien rahkeet eivät kuitenkaan kalliiseen hoitoon riitä. Pelkkä matka naapurikuntaan voi olla niin vaikea, että tarpeellinen hoito jää hakematta. Tutkimisen arvoista olisikin, paljonko terveyspalvelujen keskittäminen lisää kuolleisuutta syrjäisimmillä seuduilla. Lisää pitää kuitenkin säästää, sillä alijäämä paisuu. Maakuntavaltuusto on myöntynyt kuluvalle vuodelle viiden miljoonan euron alijäämään, mutta miinuksia saattaa kertyä jopa yli kaksi kertaa tuo summa. Puolanka on jo poimittu valtion tiukkaan talousohjaukseen. Astuuko holhottavien joukkoon seuraavaksi koko maakunta? Osa päättäjistäkin on jo arvellut, että kuntayhtymän talous on umpikujassa.
Napisevia kainuulaisia on muistutettu, että kurja tilanne on osin heidän omaa syytään. Kainuu kun on Lapin ohella epäterveellisten elintapojen reservaattia. Rasva kärisee pannulla, tupakki sauhuaa suupielessä eikä lasiin syljetä. Terveempiä sukupolvia odoteltaessa on itsensä sairastuttaneetkin kuitenkin hoidettava.
***
Kuntakentällä tuulee monesta suunnasta. Liitosten ohella muutoksia tuo se, että esimerkiksi Pohjois-Pohjamaalla peräti puolet kuntien nykyisistä työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä.