Pääkirjoitus

Yh­den­ver­tai­set vai­na­jat

Kuolema tulee omaisille kalliiksi, jos kyseessä on kirkkoon kuulumaton vainaja.

Kuolema tulee omaisille kalliiksi, jos kyseessä on kirkkoon kuulumaton vainaja. Yhtä lailla eriarvoisessa asemassa ovat ne kirkkoon kuuluvat, jotka jostain syystä haluavat tulla haudatuksi naapuriseurakuntaan. Hautausmaksut ovat moninkertaiset. Kuitenkin hekin ovat maksaneet kirkollisveroja vuosikymmeniä.

Asiaan on tulossa muutos. Eduskunta hyväksyi helmikuussa hautaustoimilain, joka yhdenvertaistaa vainajat kuoleman edessä, korostaa vainajan tahdon noudattamista hautaustavasta päätettäessä sekä edellyttää ruumiin ja tuhkan käsittelyssä arvokkuutta ja kunnioittavuutta. Seurakunnat myös velvoitetaan vuoteen 2006 mennessä perustamaan tunnuksettomia hauta-alueita.

Hautausmaksujen yhtenäistäminen on paikallaan, saahan kirkko yhteisöverotuloja rekisterien ylläpitoon ja hautausmaakuluihin. Jatkossa kirkollisvero ei enää ole viimeisen leposijan ennakkomaksu. Jos riitaa syntyy, asia ratkaistaan maallisessa käräjäoikeudessa.

Laki on kuitenkin eräältä osin epäonnistunut. Sotaveteraanit ovat saaneet ilmaisen hautapaikan. Tätä erityisasemaa uusi laki ei heille enää takaa. Lakia on tältä osin nopeasti korjattava.

Laki velvoittaa evankelisluterilaiset seurakunnat jo ensi vuoden alusta lukien myös huolehtimaan hautaustoimesta vainajan toivomusten mukaisesti. Vaikka ristiriitoja ei ole tarkkaan tilastoitu, joskus on vainajan lopullista tahtoa pohdittu pitkään. Esimerkiksi Inarissa hautaustavasta kiisteltiin lähes kaksi vuotta. Uuden lain mukaan vainajan oma tahto on ensisijainen, jos se on tiedossa.

Laki määrää myös hautaamisessa noudatettavasta etiikasta. Ruumiin ja tuhkan käsittelyssä edellytetään arvokkuutta ja kunnioittavuutta.