Sotkamon entinen kunnanjohtaja Jari Tolonen on kertonut muutaman vuoden takaisesta tapahtumasta: joku Aku Ankka soitti ja pyysi kuntaa auraamaan tien Tuhkakylän taakse vanhalle malmiesiintymälle. Kunta aurautti, tuli Talvivaara Projekti ja sen puuhamiehen Pekka Perän nimi jäi jo mieleen.
Viidessä vuodessa Perän visio on rakentunut kaivokseksi, joka työllistää nyt 250 henkilöä. Tuotantoketju on valmis avolouhokselta murskaamolle, bioliuotuskasaan, metallien talteenottotehtaalle ja junakonttiin lastattavaksi. Kaivoksesta on lähtenyt jo ensierä myytävää tavaraa maailmalle.
Talvivaaralla on huomattava rooli Kainuun maakunnan kehityksessä. Kukapa olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, että kainuulaisten tulevaisuuden odotukset ovat myönteisempiä kuin muiden. Takapakki, esimerkiksi UPM:n Kajaanin paperitehtaan lopetus, ei tunnu yhtä katastrofaaliselta kuin se olisi ilman kaivosta.
Matkailu sopii rinnalle
Toki matkailullakin on osansa maakunnan ja Sotkamon kehityksessä, Talvivaaran kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari muistuttaa. "Mutta on meilläkin iso rooli. Käytännössä tyhjästä on luotu yksi suurimpia teollisia investointeja Suomessa."
Sotkamossa matkailu ja kaivannaisteollisuus mahtuvat toimimaan kumpikin isossa mittakaavassa; on Vuokatin matkailukeskittymä ja siitä muutaman kilometrin päässä Mondo Mineralsin talkkikaivos avolouhoksineen ja hiukan etäämpänä Talvivaaran 61 neliökilometrin kaivosalue.
Kainuun hallintokokeilukin on avittanut Talvivaaraa, vaikka mallia arvostellaankin kovasti. Hallintokokeilun myötä kehittyneet maakunnan tiiviit kytkökset Helsinkiin edesauttoivat esimerkiksi Talvivaaran rautatien nopeaa toteutumista.
Kainuussa on ehditty jo arvailla, että Talvivaara menee nurin, kun metallinen hinnat ovat rysähtäneet. Synkistelyyn ei ole syytä, sillä ei Talvivaaran kokoluokan hanketta laskettu nikkelin hintapiikin varaan.
Lammassaaren mukaan Talvivaaran rahoituslaskelmat tehtiin alhaisemmilla metallien hinnoilla kuin nykyiset. "Kun rahoitusta järjesteltiin, hinnat olivat korkealla ja se auttoi meitä löytämään rahoittajia. Pitkällä tähtäimellä nikkelin nykyinen hinta, noin 10 000 euroa tonnilta on hyvä."
Nikkelin hinta oli ylimmillään keväällä 2007, jolloin tonni maksoi 55 000 euroa. Hinnan romahdus ei vaikuttanut Talvivaaraan, sillä myytävää on tuotetta on saatu vasta nyt.
Ensimmäiset 100 tonnia Talvivaaran nikkelisakkaa ovat jo jalostettavina Harjavallassa. "Tuotantotavoite on 33 000 tonnia nikkeliä ja 60 000 tonnia sinkkiä vuodessa", kaivosgeologi Hannu Lahtinen kertoo.
Talvivaarasta saadaan myöhemmin myös kobolttia ja kuparia. Kun täysi tohina on päällä, kaivoksessa työskentelee 400 henkilöä. Tämän vuoden lopussa ja ensi vuonna pestataan noin 150 uutta työntekijää.
Talvivaaran työpaikat kiinnostavat: enimmillään on ollut voimassa tuhat avointa työhakemusta.
150 uutta työntekijää
Myös kaivosalueen näkeminen kiinnostaa. Edellinen avoimien ovien päivä veti toista tuhatta uteliasta. Tänä keväänä tai syksyllä on luvassa uusia tutustumismahdollisuuksia.
Talvivaara on pitänyt vuosittain lähiseudun asukkaille tiedotustilaisuuksia, joissa ihmiset voivat kysellä itseään huolestuttavia asioita.
"Kaivosta ei enää pelätä. Suurin huoli on vesistövaikutuksista, kuten siitä, miten kaivos vaikuttaa kalastukseen. Noudatamme avointa politiikkaa ja ihmiset osaavat ottaa yhteyttä ja kysyä muulloinkin kuin tiedotustilaisuuksissa", ympäristöpäällikkö Heikki Kovalainen kertoo.