Suomen musiikkivientiin on ladattu paljon odotuksia, HIMin, Daruden ja Bomfunk MC´´s:n kaltaisia menestyksiä janotaan nyt lisää. Tähtihetki koettiin Midemin kevyen musiikin messuilla Ranskan Cannesissa tammikuun lopulla. Suomalaisen musiikkiteollisuuden vientiyhdistyksen, Musexin toiminnanjohtajan Paulina Ahokkaan mukaan Midemin Suomi-ilta oli unelmien pr-tempaus.
"Tärkeintä oli, että kansainväliset musiikkialan ammattilaiset kuulivat suomalaisten musiikkia, kävijöitä oli Midemissä kymmeniä tuhansia. Lisäksi neuvoteltiin useista uusista julkaisusopimuksista", Ahokas selvittää.
Hänen mukaansa konkreettisia tuloksia lunastellaan vasta myöhemmin. "Niitä voi odottaa kahden kuukauden, jopa kymmenen vuoden viiveellä."
Yksi hyötyjistä on ollut heavy-selloyhtye Apocalyptica, joka neuvottelee parhaillaan uudesta levytyssopimuksesta.
Muusikkopiireissä on napistu suomalaisten levy-yhtiöiden kykenemättömyydestä investoida tarpeeksi ulkomaankontakteihin. Nyt tilanteeseen yritetään saada muutos.
Maaliskuun alkupuolella suomalainen musiikkitoimiala allekirjoittaa musiikkiviennin kehitysstrategian, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena ns. kärkiprojektien tukeminen. Siinä kaavaillaan myös miljoonan euron satsaamista suomalaisen musiikin kehittämiseen.
Nuori musiikkiteollisuus
Ahokas paljastaa, että jopa Ruotsissa ollaan hivenen kateellisia Suomen musiikkibisneksen kasvulle. Todellisuudessa meillä painitaan vielä kevyessä sarjassa verrattuna Ruotsiin, jonka musiikkivienti yltää vuositasolla 700 miljoonaan euroon. Suomessa lukema jää vain noin 20 miljoonaan.
"Ruotsin ihme ei ole sinänsä ihme, vaan siellä on kehitetty alaa. En usko, että suomalaiset olisivat yhtään huonompia musiikillisesti. Missään muualla ei ole tällaista musiikkikoulutusjärjestelmää."
Suomen musiikkielämässä näyttäisi nyt olevan tapahtumassa se, joka oli totta jo 1960-luvun Ruotsissa, puhumattakaan ABBA-ilmiöstä vuosikymmen myöhemmin.
Ahokkaan mielestä on selvää, miksei Suomessa ole tapahtunut vastaavaa aiemmin. "Modernia musiikkiteollisuutta on ollut meillä korkeintaan 30 vuotta. On mielekästä käyttää Ruotsin kokemuksia analyysin välineenä eikä jäädä itkemään."
Paulina Ahokas luottaa esimerkkien voimaan, yksi menestysyhtye vie imussaan myös muita. "Vuonna 2000 Bomfunk MC´´s ja Darude näyttivät, että menestys ulkomailla on mahdollista."
Hyvä biisi ja tiimi
Musexin kaltaisia tahoja toimii melkein kaikissa Euroopan maissa. "Musiikkialalla yhteistyö on luontevaa. Bänditkin ovat tottuneita siihen, että on vain yksi pääesiintyjä ja muut toimivat supporteina."
Musex heijastaa levy-yhtiöiden tilannetta. "Juuri nyt niillä on aika kova draivi."
Mistä sitten tuntee menestyjäbändin? "Pitää olla se erinomainen biisi ja taustatiimi."
Lahjakkaankin muusikon on tehtävä kovaa työtä, lisäksi hänellä pitää olla kunnianhimoa ja kärsivällisyyttä. Ennen kuin tähytään muille maille vierahille, on vallattava kotimarkkinat.
"Värttinä on tehnyt töitä 23 vuotta ja HIMillä on takanaan 10 vuoden puurtaminen. Manageri Seppo Vesterisen mukaan menestyvän kansainvälisen artistin tärkein ominaisuus on hyvä käytös."
Ulkomailla suomalainen musiikki kiehtoo ja kummeksuttaa.
"Tiedetään, että täällä on taitavia soittajia ja musiikki omintakeista. Musiikissa on jotain tuttua ja uutta."
Menestyksen mittarit vaihtelevat genreittäin, esimerkiksi jatsin puolella suosio ei ole mitattavissa huikealla listasijoituksella. Kun Ahokkaalta utelee, mitkä ovat Suomen vientitoiveet, hän kysyy nauraen, paljonko aikaa on käytettävissä.
"Meillä on hyvä tilanne joka genressä. Rokissa Private Line ja Disco Ensemble, jatsissa The Five Corners Quintet ja maailmanmusiikissa Värttinä."