OULU Kauppojen suhtautumisessa yhden ja kahden sentin kolikoihin on eroja. Kuluttaja-asiamiehelle tulleiden valitusten mukaan osa liikkeistä ei ota vastaan pieniä kolikoita. Kuluttaja-asiamies ja Kaupan keskusliitto toivovat, että liikkeet hyväksyisivät pienetkin kolikot, sillä ne ovat maassamme laillisia maksuvälineitä.
Koska liikkeillä on kuitenkin oikeus valita hyväksymänsä maksuväline, kuluttaja-asiamies suosittaa käytännön selkiyttämiseksi liikkeitä ilmoittamaan näkyvästi jo ulko-ovessaan, jos ne eivät hyväksy yhden ja kahden sentin rahoja.
Oulun keskustassa tehdyn kyselykierroksen perusteella liikkeissä otetaan vastaan pienetkin kolikot, sillä edellytyksellä, että niitä on tasasumma.
Noin parinkymmenen liikkeen otoksesta kaikki ilmoittivat ottavansa vastaan yhden ja kahden sentin kolikot.
Suurimmassa osassa liikkeistä todettiin pieniä kolikoita tarjottavan harvoin. Niiden takia ole myöskään ilmennyt minkäänlaisia ongelmia. Yhteinen kanta tuntui olevan, ettei kolikoita ole syytä syrjiä. Kovin moni ei ollut törmännyt myöskään pyöristyssäännöstä kiukutteleviin asiakkaisiin.
Laillisia maksuvälineitä
Käteismaksujen pyöristyssääntö tekee Suomessa yhden ja kahden sentin rahoista käytännössä tarpeettomia. Tämä ei kuitenkaan vaikuta näiden kolikoiden kelpoisuuteen laillisena maksuvälineenä.
"Olemme suosittaneet alusta asti, että liikkeet ottaisivat vastaan myös pienet kolikot, jos niitä on seuraavaa pyöristyssummaa vastaava määrä. Uskon, että pääasiallisesti näin toimitaankin. Voi olla, että pienissä liikkeissä käytäntö on joskus toinen. Uskoakseni tämä johtuu tiedonpuutteesta", asiamies Matti Räisänen Kaupan keskusliitosta kertoo.
"Puutteellista tietoa on joskus myös asiakaspuolella. Siitä huolimatta, että asiakkaalla olisi antaa yhden ja kahden sentin rahoja, on käteismaksuissa voimassa pyöristyssääntö. Tämä on asia, mistä käsittääkseni aina välillä jutellaan myyjän ja ostajan välillä. Eli vaikka kädessä olisikin "tasaraha", pyöristetään summa sääntöjen mukaan."
Räisänen myöntää, että kolikot ovat liikkeille hankala asia.
"Yhden ja kahden sentin kolikoiden vastaanotossa on usein pieni käytännön ongelma. Kassakoneissa ei ole niille omaa lokeroa ja tämä hankaloittaa niiden käsittelyä.Olisi hyvä, jos kaupat malttaisivat viedä pikkukolikot tilityksen yhteydessä pankkiin, eivätkä laittaisi niitä kiertoon. Pankista ne eivät ainakaan tule takaisin."
Kuluttajaviraston lakimies Mika Hakamäki kertoo, että kolikoita koskevia kyselyjä ja valituksia on tullut kuluttaja-asiamiehelle kohtuullisen paljon. Ihmiset ovat kääntyneet kysymyksineen myös ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen ja valtionvarainministeriön puoleen.
"Emme ole tilastoineet kuluttaja-asiamiehelle tulleita valituksia alueittain, joten emme tiedä, onko kolikoiden vastaanotosta kieltäytyminen erityisesti jonkin alueen ongelma."
Suomen pankin maksuvälineosaston aluepäällikön Kari Lottasen mukaan Suomessa liikkuu kotimaisia yhden ja kahden sentin kolikoita kumpaakin viisi miljoonaa kappaletta.
Lottanen ei uskalla arvailla muun euroalueen pienimpien kolikoiden määrää.
"Ulkomaalaisia yhden ja kahden sentin kolikoita tulee Suomeen matkailijoiden mukana. Kotimaiset vastaavat ovat lähinnä numismaatikoiden kiinnostuksen kohde eikä niitä kovin usein kulje päivittäisessä rahaliikenteessä."