Yhden hengen talouksien harmina ovat vähäinen ruuan menekki ja liian suuret pakkauskoot.
"Esimerkiksi salaattia saa laitetuksi pari kertaa leivän päälle ja sitten se ehtii pilaantua jääkaapissa", harmittelee Risto Kämäräinen. Sama koskee kurkkua, josta puolet saisi heittää pois. Siksi kurkkua ei Kämäräisen jääkaapissa juuri nähdäkään. "Hedelmät ja tomaatit sen sijaan eivät ehdi mennä pilalle, koska niitä voi ostaa tarvittavan määrän", hän sanoo.
22-vuotias Kämäräinen opiskelee kansantaloustiedettä Oulun yliopistolla ja asuu kolmen hengen solussa, jossa jokainen ostaa omat ruokansa. Kämäräinen syö yliopistolla joka päivä. "Viikonloppuisin tulee kokattua kämpillä. Yhdelle hengelle kokkaaminen on hankalaa. Samasta annoksesta riittäisi kahdelle", hän kertoo.
Kämäräinen käy ruokaostoksilla yleensä Kaijonharjun Valintatalossa. Ostoskoriin päätyy hedelmien ja vihanneksien lisäksi leikkeleitä, juustoa, leipää ja maitoa. Yleensä hän valitsee 150 gramman paketin keittokinkkua tai metvurstia.
"250 gramman pakkauskin menee, se kestää viikon, kaksi. Joskus loppuja joutuu heittämään pois", Kämäräinen sanoo.
Maitopurkit ja leipäpussit ovat usein yhdelle hengelle liian suuria. Tavallisen kokoinen ruisleipäpussi ei ole Kämäräiselle ongelma.
"Ruisleipä ei ehdi mennä pilalle. Sitä voi pistää vaikka pakastimeen ja ottaa pari palaa tarvitessaan", sanoo Kämäräinen.
Leivän päälle ja ruuanlaitossa hän käyttää voita. Puolen kilon pala kestää puoli vuotta.
Maitokaan ei tuota harmia.
"Juon maitoa 3-4 litraa viikossa. Käytän hyla-maitoa, joka säilyy pitkään. Jogurtit ostan yleensä pienissä pakkauksissa. Ne kestävät noin viikon, mutta jos lähden viikonlopuksi kotiin, ehtivät jogurtit mennä pilalle", Pellosta kotoisin oleva nuorimies harmittelee.
"Ruokaa menee viikossa haaskuuseen 10-15 prosenttia", arvioi Kämäräinen. Hän kertoo ruokaa haaskaantuneen aluksi paljon enemmän, mutta kekseliäisyydellä ja ennakkosuunnittelulla tilanne on parantunut.
"Ruuan heittämisestä roskiin tulee paha mieli, kun maailmassa kaikilla ei ole päivittäistä ruokaa", hän sanoo.
Suuriin pakkauksiin törmää varsinkin lihaa ostaessa. Neljänsadan gramman jauhelihapakkaus on Kämäräisen mielestä liian suuri.
"Sen joutuu paistamaan kerralla ja sitten saa syödä spagettia ja jauhelihakastiketta monta päivää. 200 gramman paketti olisi sopiva", hän tuumaa.
Ongelman voi hoitaa vaikkapa asioimalla kaupassa, jossa on palveleva lihatiski. Palvelutiskejä Kämäräinen käyttää varsinkin kalaa ostaessaan. "Kaupan valmiit kalapakkaukset ovat yhdelle hengelle liian suuria."
Kämäräinen metsästää ja hän kertoo paloittelevansa ja pakastavansa hirvenlihan itselleen sopivan kokoisina paloina. Solun pakastin on tosin pieni ja Kämäräinen on suunnitellut oman pakastimen hankintaa.
Pieniä pakkauksia on mukavasti myös Linnanmaan Prisman hyllyillä. "Valikoimat vaikuttavat aika samanlaisilta kuin Valintatalon", toteaa Kämäräinen. Kolmen kilon porkkanapussit naurattavat. "Tällainen kestäisi varmaan puoli vuotta", hän arvelee.
"Suuret pakkauskoot ymmärtää, koska pakkausten tekeminen maksaa. Pienten pakkausten kysynnän pitäisi yleistyä, jotta niiden valmistamisen saisi kannattamaan", Risto Kämäräinen uskoo.