Vladimir Putinilla on Venäjällä laajaa kannatusta. Hänellä ei silti ole uskallusta sallia presidentinvaalissa aitoa valintatilannetta.
Sunnuntaina kiinnostavinta on nähdä, kuinka iso osa kansalaisista vaivautuu uurnille.
Venäjän sunnuntainen presidentinvaali muistuttaa paperilla de-mokraattista valintaa. Kahdeksan ehdokasta edustavat eri ryhmittymiä kuten kommunisteja, liberaalidemokraatteja ja oikeistolaista Jabloko-puoluetta.
Presidentti Putin itse on riippumaton ehdokas. Häntä tukee kuitenkin valtapuolue Yhtenäinen Venäjä. Tiedetään jo, että myöhään sunnuntaina Moskovassa juhlitaan näyttävästi presidentin komein numeroin toteutunutta uudelleenvalintaa.
Ylivoimainen ääniosuus ei vielä osoita, että vaaleissa olisi jotain epäilyttävää. Putinilla on aitoa kansansuosiota. Tutkitusti enemmistö venäläisistä hyväksyy hänen toimintansa presidenttinä.
Putin on monelle johtaja, joka on tuonut vakautta ja kansalaisille turvatumman elämän. Jo hiukan valahtaneet suosioluvut palautuivat pysyvästi korkealle, kun Venäjä neljä vuotta sitten kaappasi Krimin itselleen.
Venäläisten elintason nousua ei kuitenkaan selitä Putinin nerokas talouspolitiikka vaan raakaöljyn hinnan nousu vuosituhannen alussa. Öljy toi viime vuonna edelleen 40 prosenttia maan tavaravientituloista.
Mistään tulevaisuuden toimialasta ei kuitenkaan ole kyse. Talouden monipuolistamisessa Putin ja hänen hallituksensa ovat epäonnistuneet pahasti.
Venäjän suuriin ongelmiin kuuluu myös syvälle juurtunut korruptio, joka rehottaa yhtä laajana kuin ennen Putinin kautta. Tullakseen kuulluksi maa on joutunut ottamaan kansainvälisen häirikön roolin, josta on taas tuoreita näyttöjä.
Myös kansalaisvapauksia on viime vuosina kavennettu uusin laein. Moni venäläinen ei tosin ole huolestunut sananvapaudesta tai opposition toimintamahdollisuuksista. Tärkeysjärjestyksessä edelle menee se, jos palkka ja eläke tulevat ajallaan ja arki sujuu.
Niin laajaa ei Putinin suosiokaan ole, etteikö hänen vaalivoittoaan olisi pitänyt kaikin tavoin varmistaa. Vaaleista esimerkiksi blokattiin ulos Putinin vaarallisin kriitikko Aleksei Navalnyi.
Valtiolliset tv-kanavat on valjastettu tukemaan Putinin uudelleenvalintaa. Kaikkien ehdokkaiden vaalikeskusteluja ei ole käyty. Enemmistö seitsemästä vastaehdokkaasta on lähinnä myötäehdokkaita.
Putinin leirissä on turvauduttu sekä sisäisten että ulkoisten uhkakuvien maalailuun: kun pahantahtoinen länsi uhkaa Venäjää, varmin turva on tuttu, miehekäs presidentti.
Valinnastaan huolimatta Putin voi sunnuntaina kokea takaiskun. Näin käy, jos äänestysprosentti jää matalaksi. Se nakertaisi hänen valtansa oikeutusta.
Putinilla on ollut presidenttinä 14 vuotta ja pääministerinä lähes viisi vuotta aikaa uudistaa Venäjää. Tulokset ovat olemattomat.
Miksi hän muuttuisi tulevalla kaudellakaan uudistajapresidentiksi? Päinvastoin Venäjän edessä lienee kuusi pysähtyneisyyden ja entistä syvemmän sisäänpäinkääntyneisyyden vuotta.