Suomessa asuva nuori mies, Jyri Snäll, on saanut kovan kautta kokea, mitä Venäjän uusi, elokuun alussa voiman astunut asevelvollisuuslaki tarkoittaa käytännössä.
Snäll, joka Ylen uutisten mukaan meni Venäjälle hakemaan uutta Venäjän sisäistä passia, ei pääse pois maasta, koska häntä vaaditaan rekisteröitymään armeijaan.
Jos lakia tulkitaan, niin kuin se on kirjoitettu, saattaa Snäll joutua Venäjän armeijaan, vaikka hän on suorittanut asevelvollisuuden jo Suomessa.
Snäll on kaksoiskansalainen: sekä Suomen että Venäjän kansalainen. Hän ei ole asunut Venäjällä, mutta hänen äitinsä hankki hänelle kaksoiskansalaisuuden kymmenkunta vuotta sitten.
Suomessa asuu kymmeniätuhansia ihmisiä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkun toisen maan kansalaisuus.
Kaksoiskansalainen on samalla tavalla asevelvollinen kuin kuka tahansa suomalainen. Suomen armeijasta voi anoa vapautusta, jos asuu pysyvästi ulkomailla tai on suorittanut vähintään neljän kuukauden pituisen asevelvollisuuden toisessa maassa.
Kaksoiskansalaisuuden perusteella Suomen armeijasta vapautetaan vuosittain muutama sata nuorta.
Niin ikään moni ulkomailla asuva nuori, joilla on Suomen kansalaisuus, käy kuitenkin suorittamassa varusmiespalveluksensa Suomessa. Suomen armeijaan on tullut sellaisiakin nuoria, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia.
Suomella ei ole Venäjän kanssa sopimusta siitä, miten kaksoiskansalaisia tulisi kohdella asevelvollisina. Snällin tapaus osoittaa, että asiasta on syytä sopia Venäjän kanssa.
Venäläisnuorten määrä Suomessa kasvaa koko ajan ja siksi asevelvollisuuden suorittamisesta pitäisi olla selvät pelisäännöt.