Kesäkuussa 2003 uutisoitiin Oulun Sanginjoella käyttöönotetusta maailman ensimmäisestä mobiilista kalastusluvasta. Tämän arvioitiin mullistavan kalastuslupakaupan.
Aikaa on kulunut vuositolkulla, mutta mullistus antaa vielä odottaa itseään.
Kalastuslupien maksumahdollisuudet ovat laajentuneet, ja kauppa käy nyt joillakin alueilla myös kännykän välityksellä.
Parhaillaan eduskunnan lopullista hyväksymistä odottava kalastuslain muutos parantaa maksumahdollisuuksia. Sen odotetaan johtavan kännykkäpalvelun laajentumiseen ja sitä kautta lupien maksamisen helpottumiseen.
Tämä ei kuitenkaan vielä poista sitä lupamaksuviidakkoa, jossa kalastusharrastaja joutuu seikkailemaan. Nythän kaikkien 18-64-vuotiaiden kalastuksen harrastajien - mato-onkijoita ja pilkkijöitä lukuunottamatta - pitää suorittaa kalastuksenhoitomaksu. Sen lisäksi jopa satunnaista kalastuksen harrastajaa verotetaan läänikohtaisella viehemaksulla ja paikallisilla lupamaksuilla.
Aina ei ole yksinkertaista selvittää, kuka kalamaita hallitsee ja millaisia lupia lopulta tarvitaan. Näin lainkuuliainen kansalainenkin saattaa tietämättään rikkoa lakia.
Järjestelmä on edelleen sekava. Siitä kärsivät etenkin ne, jotka eivät kalasta muuta kuin sattumoisin, esimerkiksi kesälomillaan.
Aika alkaa olla kypsä jo sille, että maassa olisi vain yksi kalastusmaksu, jonka voisi lunastaa kaikilla mahdollisilla maksuvälineillä. Pääsääntönä tulisi olla, että yhdellä luvalla saa kalastaa joka paikassa. Erityissyin jotkut kalastusalueet voitaisiin pitää tämän järjestelmän ulkopuolella.
Tämä lisäisi kiinnostusta kalastusta kohtaan ja vähentäisi epävarmuutta siitä, onko luvallisilla vesillä vai ei.