G-odd livenä perjantaina 24.4 ravintola Park 57:ssa. Mukana myös Howling Bellows, Eino-Juhani Mutta & Matalat Majat ja Nyman & Paakkolanvaara plays Christoart ltd.
Oululainen tuore garagetanssipoppoo G-odd polkee tietänsä rytmissä hurjastelevassa psykedeliassa. Nuorista mutta kokeneista muusikoista koostuva trio syntyi bändin biisien takana olevan Pekka Tuomen pitkän sooloilun ympärille.
"Olen työstänyt omia kappaleitani isosti, mutta pienesti jo vuosia. Viime marraskuussa sain sitten oikeat soittajat vierelleni", hän kertoo.
Syntikkaa, synabassoa ja koskettimia soittava Veera Tuomi löytyi ihan siitä viereltä, vaimon paikalta. Rumpuja, rumpusampleja ja perkussioita paukuttaa Sami Keinänen. Pekka hoitaa kitarat, ja kaikki laulavat.
"Kun laulan lujaa ja ylös, kuulostan ihan nuorelta pojalta," Veera Tuomi kikattaa kuvaillessaan lauluaan.
Bändi luokittelee musiikkinsa jonkin sortin garageksi, mieluusti tanssikelpoiseksi sellaiseksi.
"Olen aistinut kuulijoista, että jotkut pitävät tätä jonkinlaisena huumoriprojektina, mutta kukaan ei ole sitä vain kehdannut tulla suoraan kysymään", Pekka hymähtää vaimonsa myötäillessä.
"G-oddissa soittamisen hauskuus piilee juuri siinä, että rajoja ei ole. Emme myöskään pyri minkäänlaiseen kliinisyyteen. Väärin soittamisesta syntyy usein hienoja juttuja", soitonopettajan duuneja leipätyökseen tekevä Veera mieltää.
Nykymusiikin kaupallisesta puolesta heillä on sanottavanaan painava mielipiteensä.
"Radiosta tulee harvemmin nykyään mitään kuuntelemisen arvoista", Veera aloittaa suomimisen.
"Ja nuo Idols-tuottajat sun muut kalloset tähtäävät musiikin suhteen kotimaan mummojen markkinoille. Ruotsi osaa tämänkin lajin paljon paremmin. En ymmärrä, miksei voisi ajatella koko maailmaa potentiaalisena markkina-alueena", Pekka Tuomi ihmettelee.
Hänellä on tulevaisuuden visio.
"Tehdään nyt ensimmäinen levy, sitten ehkä toinen. Ja kolmas voikin sitten jo olla se täydellinen pop-levy, jonka jokaisen muusikon pitää tehdä", hän sanoo itsevarmuutta uhkuen.
Pekka miettii hetken hakiessaan sanallista kuvailua tuottamilleen äänille.
"Musiikkimme on piirilevy, jossa on yhdeksän voltin paristo. Kielellä tunnustelemalla voit hakea iskukohtaa tietämättä kuitenkaan koskaan, milloin sähkö iskee."