"Vähän turhan kalliita linnunpönttöjä", tuumii metsäkoneyrittäjä Seppo Kulju varikolla ruostuvasta kalustostaan. Neljän miljoonan euron hakkuu- ja ajokoneet ovat olleet virattomina niin kauan, että västäräkit ovat ehtineet rauhassa rakentaa niihin pesiään.
Yli 30 vuotta alalla ollut kajaanilaisyrittäjä sanoo, että metsäteollisuuden alasajon synnyttämä kriisi iski koneyrityksiin kerralla isolla lekalla.
"Vuosi sitten minulla oli töissä 30 miestä, tänä keväänä vähimmillään vain yksi. Syksyllä puunostajat vielä kehottivat hankkimaan uusia koneita. Kokeneet aavistivat jo pahaa, mutta monta aloittavaa yrittäjää erehtyi ottamaan riskin."
Helppoa ei ole konkareillakaan. Kulju haluaa uskoa, että puu alkaa taas kulkea, mutta hyviä uutisia pitäisi saada pian.
"Jos näin jatkuu, syksyllä alkaa yrittäjiä tippua. Vaikeuksissa ovat tietysti myös puutavaraa kuljettavat autoilijat ja konevalmistajat. Syksyllä motoa piti jonottaa puoli vuotta. Nyt jos tilaisin, olisi kone pihassa parin tunnin päästä. Ja hinnasta voisi tinkiä melko reippaasti", Kulju sanoo.
Hakkuu- ja ajokoneen pari maksaa jopa 700 000 euroa. Puuta pitää haukata vähintään kahdessa vuorossa ympäri vuoden, jotta rahoittajan kanssa pysytään väleissä ja yrittäjäkin tuntisi iloa uravalinnastaan.
"Pankeilta kysytään nyt pitkämielisyyttä ja kyllä sitä on löytynytkin. Mitäpä pankkikaan tekisi koneella, jota ei todellakaan nyt voi rahaksi muuttaa", Kulju toteaa.
Kaikki pakkolomalle
Kainuun Koneyrittäjien puheenjohtaja Alpo Salmela kertoo, että pahimmillaan yhdeksän kymmenestä Kainuun metsäkoneesta seisoo työtä vailla. Saman suuntainen on tilanne koko maassa.
"Kainuussa ongelma korostuu, sillä tämä on varsinainen metsäkonemaakunta. Meillä on yli 50 alan yritystä ja niissä yli 400 työntekijää. Kerrannaisvaikutuksineen alan lama tuntuu todella laajasti", Salmela tähdentää.
Salmela arvioi, ettei entisiin työmääriin palata ehkä koskaan. Ilman nopeaa elpymistä konkursseja on odotettavissa. Kun työtä toivottavasti joskus on tarjolla, monella koneella on uusi omistaja.
"Helmikuussa tehty kysely kertoi, että lähes kaikki alan 4 000 työntekijää on ollut tai joutuu lomautetuksi. Samalla tavalla työttöminä ovat yrittäjätkin."
Puuta tai kivihiiltä
Seppo Kuljulla on selvä resepti alaa jäytävän laman taltuttamiseen: energiapuu pitää saada liikkeelle.
"Kaikki toistelevat, että bioenergiaa tarvitaan. Miksi ei siis nosteta kuitupuun minimiläpimittaa ja aleta ottamaan metsistä hieman paksumpaa energiapuuta? Sitä todella tarvitaan, sillä turvevarastotkin ovat tyhjät. Jos mitään ei tehdä, ensi talvena on pakko lämmittää kivihiilellä."
Kuljun mukaan energiapuun korjuun tuntuva lisääminen on alalle elämän ja kuoleman kysymys.
Pallo on hänen mukaansa poliittisilla päättäjillä ja metsänomistajilla.
"Puun hinta kävi niin korkealla, että nyt kaikki hinnat tuntuvat puun myyjistä liian huonoilta. Jos noita huippuhintoja yhä odotellaan, koko metsäala pysähtyy", Kulju sanoo.
Kulju ihmettelee myös, mistä otetaan tekijät, kun puu taas joskus alkaa kulkea. Moton puikkoihin kun ei hypätä autokouluopein.
"Alan koulutus on romahtanut. Vaikeuksia on edessä, vaikka nousu alkaisikin."