Oulunsalolainen suursijoittaja Veikko Lesonen tahtoisi rakennuttaa Oulun torinrantaan tornihotellin. Kerroksia tähän High-Tech-Hotel Uuteen Seurahuoneeseen tulisi 12-14.
Toki liikemies tarvitsee visioita. Mutta tornien pystyttäminen ei ole uutta. Moni muukin on yrittänyt nähdä niiden avulla päiväunia.
Taannoin unelmoitiin Vänmannin saareen jopa 22-kerroksista tornia. 1980-luvulla kaavailtiin Oulunsalon Varjakkaan 12-kerroksisia asuintaloja hyvin pienelle maa-alalle. Polar Electro on havitellut maamerkikseen pallomaista tornirakennusta. Kaikki nämä laakeaan pohjois-pohjalaiseen merenrantamaisemaan.
Ne pilaisivat vaikuttavat horisontaaliset viivat, joista korkeintaan ikipetäjät, Taskilan Suolamänty ja Varjakan mänty saavat nousta esiin.
Nooan lasten unelma
Tornien rakentaminen alkaa Baabelista. Ensimmäinen Mooseksen kirja kertoo Nooan lasten alkaneen rakentaa taivaaseen ulottuvaa tornia. Tästä Herra hermostui peläten ihmisten pyrkivän hänen verroilleen ja sekoitti kielet, niin että insinöörit eivät ymmärtäneet toisiaan. Rakennusprojekti lopahti.
Valtansa huipulla Irakin diktaattori Saddam Hussein jatkoi hanketta. Bagdadiin pystytettiin 203 metriä korkea Saddam-torni. Virallinen Irak sanoi "herättäneensä Baabelin tornin kunnian eloon", kun tämä lähi-idän korkein rakennus maaliskuussa 1995 vihittiin käyttöön.
Torni pystytettiin YK:n talouspakotteita uhmaamalla. Irakilaiset eivät tällöin muistaneet, miten ensimmäisen tornin kävi. Yhtä lailla raunioihin peittyi Saddamin Irak kymmenisen vuoden kuluttua.
Tornit ovat aina kiehtoneet ihmisiä, ne ovat yksi utopian muoto. Tähän intoon on annettu sekä psykologisia että teknisiä selityksiä. Molemmille on yhteistä, että tornihulluus on maskuliinista. Tornit ovat freudilaisittain halua osoittaa potenssia ja teknologisen hybriksen, uhmakkuuden merkkejä.
Uskonnot tarvitsevat torneja. Kirkontornit, moskeijojen minareetit ja temppelipagodit puhuvat uskovien halusta saada symbolinen yhteys taivaaseen. Atsteekkien ja mayojen pyramiditornit olivat auringonjumalan palvontapaikkoja. Niiden huipulla tehdyt ihmisuhrit varmistivat myyttisen maailmanjärjestyksen pysyvyyden.
Torni voi liittyä hulluuteen. Saksalainen runoilija Friedrich Hölderlin vietti 1800-luvulla lähes 40 vuotta Tübingenin tornissaan parantumattomana skitsofreenikkona.
Aleksis KivenSeitsemän veljeksen vaikuttavimpia kohtia on Simeonin kertomus matkastaan paholaisen kanssa kuuhun ja siellä olevaan saapasnahkatorniin. Korkean paikan kammo saa ihmiset tulemaan torneissa hulluiksi, kuten Alfred Hitchcockin elokuva Vertigo - Punainen kyynel osoittaa.
Baconin Tietomaa
Tieteellisiin tarkoituksiin torneja on rakennettu kauan. Itse asiassa Babylonin eli Baabelin torni pystytettiin astrologian tarpeisiin. Sen seuraajia ovat observatoriot eli tähtitornit. Viimeisellä vuosisadalla ennen ajanlaskuamme Ateenassa oli kahdeksankulmainen Tuulien torni, jossa Andronikos Kynoslainen havainnoi säätä ja laski aikaa aurinkokellon sekä taidokkaan vesikellon avulla.
1600-luvun englantilaisen tiedemiehen ja poliitikon Francis Baconin tiedeutopia Nova Atlantis esittelee todellisen Tietomaan. Hän kertoo, että saarella on jopa puolen mailin korkuisia torneja.
Vuoren huipulle pystytettyinä torneissa päästään aina kolmen mailin eli lähes kuuden kilometrin korkeuteen merenpinnasta. Niistä havainnoidaan meteoreja ja säätä. Tornien huipulla asustaa elämänsä tieteelle omistaneita erakkoja. Koska uusi Atlantis on kristitty valtakunta, nämä erakot jatkavat siten Simon Pylväspyhimyksen perinteitä.
Bacon oli keksijä, ja hän kuvitteli korkeiden tornien voivan toimia suurina jääkaappeina: niin korkealla lämpötila laskee pakkasen puolelle.
Asu kuolemansynnissä
Asuntokäyttöön tornitaloja on alettu rakentaa myöhään. Ensin Yhdysvalloissa, sitten Hongkongissa, Singaporessa ja Japanissa, joissa tonttimaata on vähän. Asuntotorneista tunnetuimmat ovat Moskovassa. 1940-50-luvun vaihteessa Josef Stalinin käskystä Venäjän valtakunnan tuhatvuotisjuhliin rakennetuista "seitsemästä kuolemansynnistä" muutamat ovat asuinkäytössä.
Suomessa on 1960-luvulta lähtien pyritty rakentamaan asuintaloja ylöspäin. Sittemmin konkurssiin mennyt rakennusliike Haka suunnitteli Helsingin Sörnäisiin neljä 13-kerroksista asuintaloa pienen pihan ympärille. Sitä ennen yritys oli kohottanut Merihakaan kokonaisen tornikompleksin.
Espoon Kivenlahden 22-kerroksinen Meritorni on Suomen korkein asuinrakennus, yli 70 metriä. Oulun uudessa Kaakkurissakin tasaisesta peltomaisemasta nousee melkoinen torahammas.
Kuinka korkea rakennus voi olla? 1931 rakennettu New Yorkin Empire State Building oli 1970-luvun alkuun maailman korkein talo, antenneineen 443 metriä.
World Trade Centerin kaksoistornit olivat 411 metriä. Niiden tilalle Ground Zeron tontille rakennettavien talojen suunnittelukilvan voitti keväällä 2003 Daniel Libeskind. Hänen hahmotelmassaan korkein rakennus, miekan muotoinen pilvenpiirtäjä kohoaa symbolisesti Yhdysvaltain perustamisvuoden mukaan 1776 jalan (541 metriä) korkeuteen.
Tokioon on suunniteltu kilometrin korkuista taloa, mutta Koben maanjäristys ja uusien uhka lienee viilentänyt japanilaisten päätä.