Oulu Valvotussa koevapaudessa olevien vankien määrä lisääntyy roimasti. Vuonna 2007 valvotussa koevapaudessa oli keskimäärin 22 vankia päivässä, vuonna 2008 heitä oli jo 50 ja tänä vuonna lukua on tarkoitus nostaa sataan vankiin.
Tavoite on erittäin haastava, myöntää Rikosseuraamusviraston erityisasiantuntija Vuokko Karsikas.
"On kova työ saada luku nousemaan noin paljon, sillä vankilat eivät ole saaneet valvotun koevapauden toteuttamiseen lisää resursseja. Kaikki on revitty niiden selkänahasta. Mitä enemmän koevapausvankien määrä kasvaa, sitä lujemmalle vankilat joutuvat", Karsikas valottaa.
Valvottu vapaus on työläs prosessi
Karsikkaan mukaan valvotun koevapauden käyttöönottoa valmisteltaessa aikanaan katsottiin, että se tulisi vähentämään vankiloiden työtä.
Valvotussa koevapaudessa vangista kun ei tarvitse huolehtia ympärivuorokautisesti vankilassa. Tämä pitää edelleen paikkansa, mutta koevapauteen pääsyn valmistelun ja valvonnan työläyttä ei otettu lainkaan huomioon.
Esimerkiksi vangille tehtävän koevapauden toimeenpanosuunnitelman laatiminen vie runsaasti aikaa. Vapauden valmistelu vaatii myös laajaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
Koevapauksien järjestämisen työläyden vuoksi Oulun, Pelson, Kestilän ja Ylitornion vankilat ovat joutuneet muuttamaan tapaa, jolla ne Pohjois-Suomessa järjestetään.
Tämän vuoden alusta lähtien alueen vankien sijoittajayksikkönä toimiva Oulun vankila on ryhtynyt järjestelemään koevapauksia. Aiemmin kukin vankila on tehnyt työn itse.
"Koevalvonta on työlästä. Vangit asuvat hyvinkin kaukana toisistaan. Meiltä voi mennä useampi työpäivä, kun lähdemme kiertämään näiden vankien luo", vankilan johtaja Margit Kyngäs kuvailee.
Miten kännykkää käytetään?
Oulun vankilasta on tällä haavaa valvotussa koevapaudessa kahdeksan vankia. Yhteensä heitä on ollut toistakymmentä. Kynkään mukaan kaikki koevapaudet ovat onnistuneet, eli yhtäkään niistä ei ole jouduttu keskeyttämään.
Hän kertoo, että kaikilla koevapauteen lähteneellä vangilla on ollut jonkinlaista tekemistä. Vanki on esimerkiksi käynyt töissä, kuntoutuksessa tai opiskellut ja se on jatkunut koevapauden päätyttyäkin.
"Kukaan ei ole vapautunut meiltä tyhjän päälle, mikä kohentaa vangin asemaa siviilissä merkittävästi. Siinä voi nimittäin vanki olla hyvinkin ihmeissään, kun pitkän tuomion jälkeen koittaa yhtä-äkkinen vapaus."
Esimerkiksi normaalin siviilielämän taidot ovat saattaneet kadota: ruoanlaitto ei tahdo onnistua ja laskujen maksu takkuaa. Myös kännykän tai pankkikorttien käyttö voi olla vierasta, Kyngäs kuvailee.
Monella vaikea pysyä selvin päin
Valvotusta koevapaudesta on saatu valtakunnallisestikin hyviä kokemuksia. Vuokko Karsikas kertoo, että niitä on jouduttu peruuttamaan tai keskeyttämään vain kourallinen.
Keskeytykset ovat johtuneet etupäässä päihteettömyyden rikkomisesta. Jokunen vanki on poistunut sallitulta alueelta, tai ei ole vastannut valvontasoittoon.
Uusintarikoksia on paljastunut vain muutama.
Rötöslistalle on kertynyt muun muassa epäily kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja pahoinpitelystä.
Karsikas uskoo, että koevapauden onnistuneisuuden taustalla on pitkälti se, ettei koevapauteen pääse kuka tahansa vangeista.
Ehdot ovat tiukat, etenkin päihteettömänä pysyminen on monen vangin kohdalla lujassa. Kun alkoholia on helposti saatavilla, selvänä pysyminen on vaikeampaa kuin vankilan seinien sisällä.
Järjestelmän päätavoitteen eli yhteiskuntaan sopeutumisen edistymistä ei ole vielä tarkemmin tutkittu, mutta erityisasiantuntija luottaa sen toteutumiseen.
"Meillä on vakaa usko siihen, että tämä on hyväksi".