Yhä useampi suomalainen päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeistä jo vajaat 40 prosenttia johtuu erityyppisistä mielenterveyden häiriöistä, kuten depressiosta tai skitsofreniasta.
Lääkäripäivillä Helsingissä tiistaina puhunut psykiatri Kristian Läksy Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta huomauttaa, että kasvua on sekä suhteelliseen että määrälliseen suuntaan – väestömäärästä enenevä osa hakeutuu työkyvyttömyyseläkkeelle tästä syystä.
"Työkyvyn arviointiin hakeutuvat potilaat ovat samalla aikaisempaa sairaampia ja vaikeaoireisempia. He ovat myös vähemmän hoidettuja ja huonommin tutkittuja kuin vielä viisi vuotta sitten", psykiatri sanoo.
Läksyn mukaan työkykyarvioinneissa on otettu pahasti takapakkia kymmenen viime vuoden aikana. Reilusti vähentyneet psykiatriset laitos- ja avohoitomahdollisuudet ovat hänen mukaansa vaikuttaneet suoraan tutkimukseen pääsyyn ja sitä kautta hoidon viivästymiseen.
"Työkyvyttömyyden jatkuessa kolme kuukautta vain puolet palaa töihin. Vastaavasti vuoden poissaolleista enää kymmenen prosenttia palaa työhönsä. Kun näillä reseursseilla työkyvynarviointeja ei pystytä tekemään niin tehokkaasti kuin olisi tarve, hoitoon pääsy ja sitä myöten paraneminen viivästyvät", Läksy huomauttaa.
Psykiatrin mukaan sairaaloiden mielenterveysosastot eivät tutkimus- ja hoitomenetelmineen sovellu työkyvyn arviointiin, eivätkä useimmat tutkimusta tarvitsevat työntekijät tällaisille osastoille suostuisikaan tulemaan.
Hän arvostelee myös sitä, että hyvät voimavarat omaavia yksiköitä on vain yliopistollisissa klinikoissa, ”eikä tänä päivänä enää niissäkään”.