Takana ovat ne ajat, jolloin suomalaiset voitiin jakaa selkeästi maalaisiin ja kaupunkilaisiin. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tuore Maamerkit-barometri nimittäin kertoo, että yli kolmannes meistä kokee olevansa kumpaakin. Yhä useampi asuu vuorotellen kaupungissa ja maaseudulla.
--?Toivomme maaseudun voimaannuttavan niitäkin ihmisiä, jotka eivät siellä asu. Suomalaiset odottavat tätä maaseudulta, sillä 93 prosenttia uskoo maaseudulla olevan itselleen merkitystä tulevaisuudessa ja 64 prosenttia kaupunkilaisistakin aikoo käydä siellä latautumassa ja virkistäytymässä, kertoi Sitran ohjelmajohtaja Eeva Hellström.
Kuitenkin barometri paljasti myös sen vahvan ristiriidan, joka liittyy maaseudun kehitykseen kohdistettuihin uskomuksiin ja toiveisiin. Suuri osa suomalaisista nimittäin uskoo maaseudun autioituvan voimakkaasti seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Sen sijaan vain muutama prosentti soisi näin käyvän.
Tutkimus tehtiin syyskuussa, ja siihen vastasi 1?504 suomalaista. Lisäksi siinä oli mukana 651 kuntapäättäjää, yritysjohtajaa ja maaseutuasiantuntijaa vastaamassa omien toimialojensa kysymyksiin.
Toivotaan, toivotaan, toivotaan
Vaikka suomalaiset hakevat usein maaseudulta rauhaa ja hiljaisuutta, toiveissa ei kuitenkaan ole mikään pysähtyneisyyden tila.
--?Suomalaiset haluavat, että maaseutu olisi vilkas ja elävä eikä vaikuttaisi laiminlyödyltä ja autiolta, selvitti viestinnän tutkija Anne Leppänen Kuule Oy:stä. Barometrin mukaan yli puolet suomalaisista tahtoisikin, että kymmenen vuoden kuluttua maaseudulla olisi paljon etätyötä tekeviä, laajaa arvostettua luomutuotantoa, monimuotoista turismia ja ylipäänsä paljon erilaista yritystoimintaa.
Vaikka näitä asioita toivotaankin, yhtä moni ei usko toiveiden toteutuvan. Tutkimustulokset kertovatkin siitä, että maaseudun kehitystä kohtaan tunnetaan epäuskoa.
Barometri on osa Sitran vuoden alussa käynnistämää Maamerkit-ohjelmaa. Viisivuotisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa maaseudun merkitystä muun muassa kehittämällä kestävään kehitykseen tähtääviä liiketoimintamalleja.
--?Maamerkit-ohjelmassa lisätään ymmärrystä siitä, missä tilanteissa ekotehokkuuden nimissä on järkevää keskittää ja missä tilanteissa hajauttaa toimintoja, Eeva Hellström kertoi.
Tutkimusta varten Taloustutkimus teki syksyllä 2009 internetissä kyselyn. Tutkimuksen koordinoi viestinnän konsultointiyritys Kuule.