Suomen lautamiehet ry katsoo, että rikosasioiden kirjallinen menettely uhkaa kansalaisten oikeusturvaa ja nakertaa luottamusta oikeuslaitokseen. Tuomariliiton mielestä taas muutos vähentää ennen kaikkea henkilöstön työtaakkaa ja voimavaroja vapautuu muihin juttuihin.
Kirjallista oikeuskäyntimenettelyä aletaan soveltaa käräjäoikeuksissa lokakuussa. Se mahdollistaa monien lievien ja tavallisten rikosjuttujen nuijimisen ilman suullista pääkäsittelyä.
Syytetyn ei siis tarvitse välttämättä marssia käräjäsaliin kuultavaksi, vaan tuomari voi ratkaista asian kirjallisen aineiston perusteella työhuoneessaan ilman lautamiehiä tai yleisöä.
"Lautamiesjärjestelmä ajetaan alas"
Suomen lautamiesten puheenjohtaja Matti Laukkanen sanoo, että uusi menettely on ongelmallinen kansalaisten oikeusturvan kannalta. Laukkasen mukaan se vie pohjaa kollektiiviselta päätöksenteolta ja ajaa Suomea kohti tuomarivaltiota.
Hän pelkää kehityksen johtavan siihen, että yhä vakavampia rikoksia siirretään kirjalliseen menettelyyn.
-- Uhkana on, että lautamiesjärjestelmä ajetaan alas. Menettely vähentää lautamiesten tarvetta ja lautamiesten asiantuntemus jää tuomioista pois.
Oikeusministeriön työryhmä on arvioinut, että jopa yli kolmannes rikosasioista olisi mahdollista käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi liikennejuopumukset, pahoinpitelyt ja varkaudet. Käräjäoikeudet käsittelevät varsinaisessa oikeudenkäynnissä liki 70 000 rikosjuttua vuosittain.
Laukkanen myöntää, että lautamiehet ovat usein rattijuopumusasioissa kumileimasimen asemassa. Kun teko on selvä ja jutut verrannollisia toisiinsa, ei lautamiesten asiantuntemusta juurikaan tarvita. Huolen ydin on kuitenkin muualla.
-- Lautamiesten mukanaolo edistää lainkäytön julkisuutta ja vahvistaa luottamusta tuomioistuinlaitokseen. Lautamiesten kautta kansalaiset saavat tietoa lainkäytön periaatteista.
Istuntopäiviä vapautuu muuhun työhön
Myös Tuomariliiton puheenjohtaja, Kouvolan hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen katsoo, että menettelyllä on kielteisiä julkisuusvaikutuksia. -- Kirjallinen menettely ottaa asioita pois sellaisesta menettelystä, jossa julkisuuden tarkastavat elementit ovat mukana. Mitä enemmän jutuissa on asiaa tarkastelevia tahoja, sitä enemmän asioita katsotaan moneen kertaan eri näkökulmista.
Toisessa vaakakupissa ovat resurssit. Valtion tuottavuusohjelma leikkaa oikeusministeriön hallinnonalalta satoja virkoja vuoteen 2011 mennessä. Suunnitelman mukaan tuomioistuimien lainkäyttöhenkilöstöä ja sitä avustavaa henkilöstöä vähennetään noin 140:llä. Kirjallinen menettely onkin keino vähentää tuomareiden ja syyttäjien työtä. Istuntopäiviä vapautuu muuhun työhön. Nähtäväksi jää, millaiset hyödyt tulevat olemaan.
-- Kansainväliset sopimukset, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, eivät katso virkakunnan määrää. Jos kohtuullinen käsittelyaika on ylitetty, vaatimusta oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä on rikottu ja valtio on velvollinen suorittamaan kärsineelle asianosaisille korvauksen loukkauksesta.
Nieminen katsoo oikeusvarmuuden säilymisen edellyttävän, että poliisi ja syyttäjät tekevät omat työnsä tarkasti, jotta perusteet ratkaisun tekemiselle tuomarin työpöydän ääressä ovat olemassa.
Lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa oikeusministeriöstä ei allekirjoita väitteitä oikeudenturvan heikentymisestä tai oikeudenkäyntien julkisuuden kaventumisesta.
-- Kirjallisessa menettelyssä paperit ovat edelleen julkisia. Ja ne jutut, mitä siellä tänä päivänäkin käsitellään, ovat usein poissaolokäsittelyjä, eli istunnossa ei ole päähenkilöä eikä yleisöä paikalla.