
Asumistukea koskeva lakimuutos helpottaa omistusasunnon ostamista oman lapsen käyttöön. Muutos näkyy uusien omistusasuntojen kaupassa sekä rakennusliikkeiden mainonnassa.
Yhä useampi vanhempi ostaa sijoitusasunnon oman lapsen käyttöön. Kasvava suosio näkyy rakennusliikkeissä. Rakennusliike Temotekin myyntipäällikkö Vesa-Matti Tervonen kertoo huomanneensa ilmiön työssään.
– Asunnon ostaminen lapsen käyttöön on tasaisesti kasvattanut suosiotaan, mutta mistään räjähdysmäisestä kasvusta ei voida puhua.
Hänen mukaansa yleinen varallisuuden kasvaminen on lisännyt myös sijoitusasuntojen suosiota.
– Nykyään yhä useammalla vanhemmalla on varaa sijoittaa, kun he miettivät kohdetta, toki siinä painaa myös lapsen etu.
Tervonen kuitenkin muistuttaa, että sijoitusasuntoja vuokrataan yleensä kymmeniä vuosia, eikä noin neljä vuotta kestävä lapsen opiskeluaika riitä. Tämän takia asunto yleensä siirtyy lapsen opiskelujen päätyttyä normaaliin vuokraukseen.
Ilmiön taustalla on vuonna 2017 tehty asumistuen muutos, jolloin opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. Uudistuksen myötä myös vanhempiensa omistamassa asunnossa asuva opiskelija on oikeutettu asumistukeen. Nykyään vanhempien on siis mahdollista lyhentää omistusasuntonsa lainaa ja maksaa yhtiövastiketta lapsensa saamalla asumistuella. Jotta lapsi saa asumistukea, on hänen tehtävä kirjallisen vuokrasopimus, jossa vuokran määrä on eritelty.
Rakennusliikkeet ovat alkaneet käyttää asumistukirahoitusta mainonnassaan. Tällaista mainontaa ovat harjoittaneet ainakin Lehto Asunnot Oy ja YIT.
Rakennusliikkeet eivät näe ongelmaa
Lehdon hankejohtaja Hannes Oksa ei näe menettelyssä eettisiä ongelmia. Hänen mukaansa Lehdon tavoitteena on tuoda tieto sijoitusasunnon ostamisen mahdollisuudesta tasapuolisesti kaikille.
– Kyseessä on poliittisesti ohjattu päätös, jolla on vaikutuksia etenkin opiskelijoiden asumisen rahoittamiseen. Uudistus on näkynyt meidän toimialan mainonnassa yleisemminkin. Täytyy muistaa, että asumistuki on kohdennettu nimenomaan tuen tarvitsijoille, joten ei voida puhua tietyn varallisuusaseman perheiden suosimisesta.
Oksa kertoo, että mainonta on tuottanut mukavasti yhteydenottoja. Varsinkin kohtuuhintaisten ja hyvällä sijainnilla olevien asuntojen kysyntä on vilkasta.
Myös Pekka Helin rakennusyhtiö YIT:stä kertoo huomanneensa asunnon ostamisen lapsen käyttöön yleistyneen parin viime vuoden aikana. Asiakkailta saaman palautteen perusteella Helin sanoo syyksi asuntosijoittamisen yleistymisen sekä lakimuutoksen tukien saamisessa.
Kelan Etuuspalvelujen lakiyksikön suunnittelija Mirja Peltonen kertoo, että kun opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, tällainen mahdollisuus Kelassa tiedostettiin, mutta lakiin ei kirjattu opiskelijoita koskevia erityissäännöksiä, ja Kelan tehtävä on toimeenpanna lait.
Asunnon omistajalla ei ole yleisen asumistuen myöntämisen kannalta merkitystä, joten asiaa ei hakijoilta selvitetä eikä asunnon omistajaa myöskään tilastoida. Näin ollen Kelalla ei ole tietoa, miten usein opiskelija asuu omilta vanhemmiltaan vuokratussa asunnossa.
Hannes Oksan mielestä ilmiössä ei voida puhua asuntotukirahoituksesta, koska asumistukea saa joka tapauksessa, jos asumistuen saamisen kriteerit täyttyvät, oli asunto kenen hyvänsä.
– Tuen määrä on kohtuullisen pieni, ja markkinahintaisen vuokran maksamiseen täytyy olla keskimäärin myös muita tuloja.
Poliitikot pitävät mainontaa erikoisena
Oululaiset poliitikot Mari-Leena Talvitie (kok.) ja Jenni Pitko (vihr.) ihmettelevät rakennusliikkeiden mainontaa. Talvitie kertoo kiinnittäneensä siihen huomiota kesän aikana.
– Yllätyin, kuin näin rakennusliikkeiden mainostavan yhteiskunnan tukien käyttämistä suoraan sijoitusasunnon lainan lyhennykseen. Olin pettynyt rakennusliikkeiden toimintaan, koska se kertoo niiden tavoittelevan vain omaa etuaan eli asunnon myyntiä, Talvitie kertoo.
Muutos asumistukeen on kuitenkin Talvitien mukaan ollut opiskelijakentän pitkäaikainen toive.
– Teimme uudistuksen viime hallituskaudella, sillä opiskelijat olivat sitä jo pitkään toivoneet.
Talvitie muistuttaa, että vanhemmankin asunnossa asuvan lapsen tulee maksaa vuokraa, jos haluaa saada asumistukea. Tuen suuruus ei kata koko vuokran määrää Oulussakaan, jossa vuokran taso on vielä kohtuullinen.
Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko kokee rakennusliikkeiden mainonnan hieman erikoisena tapana käyttää järjestelmää asuntojen myymiseen, mutta Pitko ei pidä sitä kuitenkaan sinänsä vääränä.
– Asumistuki on tärkeä tukimuoto, joka tasaa tuloeroja ja mahdollistaa itsenäisen ja laadukkaan asumisen pienituloisille. Yksi tuen rakenteellisista ongelmista on se, että raha valuu toissijaisesti asuntosijoittamiseen, Pitko sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että vuokratuloista maksetaan veroa ja siten siitä hyötyy myös valtio. Pitkon mukaan ei periaatteessa ole väliä, onko vuokralainen oma lapsi vai joku muu olettaen, että vuokraa todellisuudessa maksetaan.
– Yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on mahdollistaa laadukas elämä myös niille, joilla ei ole varakkaita vanhempia. Siihen voidaan vaikuttaa verotuksen ja tulonjaon kautta. Myös riittävän asuntotuotannon varmistaminen on yksi kuntien ja valtion tärkeimpiä tehtäviä.
Yleinen asumistuki
Tarkoitettu pienituloiselle ruokakunnalle asumismenojen helpottamiseksi.
Tukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon.
Asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti.
Tuki uudistui vuonna 2017, jolloin opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin.
Opiskelija saa asumistukea, jos hänelle on myönnetty opintotuki.
Tuen määrään vaikuttavat asumismenojen lisäksi asunnossa asuvien määrä, asunnon sijaintikunta ja bruttokuukausitulot.
Alle 35-vuotiaiden osuus asumistuensaajista on yli 60 prosenttia.
Jotta vanhempiensa asunnossa asuva voi saada yleistä asumistukea, hänellä täytyy olla kirjallinen vuokrasopimus, johon on kirjattu vuokran määrä.
Oulussa yksin asuvan tuloraja asumistuen osalta on 1 839 euroa bruttotuloina kuukaudessa.
Täysimääräinen asumistuki Oulussa yksin asuvalla enintään 316,80 e/kk.