Meksikolaisten laiton muutto Yhdysvaltoihin saattaa kiihtyä entisestään, kun viimeisetkin rajoitukset Meksikon ja Yhdysvaltain väliseltä maataloustuotteiden kaupalta poistuivat vuoden alussa.
Eri arvioiden mukaan yli 3,5 miljoonaa meksikolaista viljelijää olisi jo siirtynyt "vihollisleiriin" eli maataloustöihin Yhdysvaltoihin sen jälkeen, kun Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Nafta astui voimaan 14 vuotta sitten.
Käytännössä se tarkoittaa, että 30 meksikolaista viljelijää joka tunti ylittää rajan Yhdysvaltoihin, yleensä laittomasti.
"On selvää, että monilla viljelijöillä on entistä suurempia vaikeuksia kilpailun kovetessa kotimaan markkinoilla (pelättyä maissin ja papujen halpatuontia vastaan Yhdysvalloista) ja monet luopuvat tiloistaan", varoittaa Meksikon katolinen kirkko.
Nafta on poistanut asteittain kaupan esteitä Kanadan, Yhdysvaltain ja Meksikon väliltä. Viimeiset rajoitukset koskivat maissin, papujen, sokerin ja maitojauheen tuontia Meksikoon. Nyt vuoden alusta nekin jäivät historiaan.
Yhdysvallat jyrää
tuilla ja tuotannolla
Meksikon viisimiljoonainen viljelijäjärjestö pystytti heti vuoden vaihduttua tiesulkuja Yhdysvaltain vastaiselle rajalle estääkseen maissi- ja paputulvan. Kun pelättyjä maissilasteja ei kuitenkaan löytynyt rekoista, sulut purettiin.
Lisää maanlaajuisia mielenilmauksia on kuitenkin luvassa tammikuun puolivälissä. Viljelijät ovat vihjanneet jopa Zapatistien kansallisen armeijan kaltaiseen kapinaan, joka ajoitettiin tarkoituksella Naftan voimaantulohetkeen 1994.
"Tästä on tulossa vaikea vuosi", ennustaa Enrique Perez viljelijäjärjestöstä.
Viljelijöitä riepoo epäsuhta, joka vallitsee Yhdysvaltain ja Meksikon maataloustukien, tuotannon ja tuottavuuden välillä.
Meksiko maksaa viljelijälle runsaan 500 euron vuotuisen tuen, kun Yhdysvalloissa summa on 26-kertainen. Yhdysvallat tuottaa maissia 300 miljoonaa tonnia vuodessa, Meksiko vain 19 tonnia vuodessa.
Meksikossa maissihehtaarin viljely on 300 kertaa kalliimpaa mutta sen tuotto on 3,5 kertaa matalampi.
"Ainoa vaaliteema
meksikovastaisuus"
Myös presidentinvaaleihin valmistautuvassa Yhdysvalloissa Naftalla on vastustajansa, sillä sen vuoksi maan on laskettu menettäneen ainakin miljoona teollista työpaikkaa. Amerikkalaiset yritykset ovat käyttäneet hyväkseen meksikolaista halpaa työvoimaa ja siirtäneet kokoonpanotehtaita Meksikon puolelle rajakaupunkeihin.
Naftaa enemmän vaalipuheissa on kuitenkin keskitytty laittomaan siirtolaisuuteen. Yhdysvalloissa arvioidaan asuvan laittomasti 12 miljoonaa latinalaisamerikkalaista, heistä valtaosa on meksikolaisia.
Lainsäädäntöön tähtäävä keskustelu on vellonut akselilla tulisiko heidät etsiä ja karkottaa vai tarjota Yhdysvaltain passi.
"Ainoa teema Yhdysvaltain vaalikampanjassa on kilpailla siitä, kuka on mahtavin, machoin ja meksikolaisvastaisin", tiivisti äskettäin arvionsa keskustelusta Meksikon presidentti Felipe Calderon.
Siirtotyöläisten dollarit tärkeä valuuttalähde
Felipe Calderon ei suoranaisesti nimennyt ketään ehdokasta vaan viittasi maiden poliittisia suhteita viilentävään kiistaan meksikolaisten siirtolaisten asemasta Yhdysvalloissa.
Meksikolaiset tekevät Yhdysvalloissa työt, joita amerikkalaiset eivät itse halua tehdä eikä Yhdysvallat enää selviäisi ilman heitä.
Siirtotyöläisten lähettämät dollarit ovat öljytulojen jälkeen Meksikon suurin valuuttalähde. Ilman papereita työläiset ovat kuitenkin täysin työnantajiensa armoilla. Niinpä karkotus voi olla edessä minä päivänä tahansa.